Linnut kertovat ympäristön muutoksesta – viesti on otettava vakavasti

Syksy on oivallista aikaa lintujen tarkkailuun. Syysmuutto on käynnissä ja parhaat lintukosteikot houkuttelevat suuria määriä lintuja. Kiitos lintuharrastajien ahkeran havainnoinnin tiedämme varsin tarkasti, milloin linnut muuttavat ja miten lintukannat muuttuvat. Tuoreen raportin mukaan uhanalaisten lintujen määrä kasvaa Suomessa.

Suomessa pesii noin 250 lintulajia ja yli 50 miljoonaa lintuparia. Peräti joka toinen lintulajimme on uhanalainen tai silmälläpidettävä.

BirdLife Suomen maaliskuussa 2021 julkaisemaan Linnuston tila Suomessa -raporttiin on koottu kattavasti ja helppolukuiseen muotoon seuranta- ja tutkimustietoa linnustomme muutoksista ja niiden syistä. Raportin viesti on huolestuttava: uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa ja linnusto köyhtyy useissa elinympäristöissä.

Tärkeimmiksi lintujen uhanalaistumisen syiksi raportissa listataan vesistöjen tilan heikkeneminen, voimaperäinen maa- ja metsätalous sekä ilmastonmuutos.

Raportissa esitellään myös tärkeimmät toimet, joilla linnuston väheneminen voidaan pysäyttää. Kolme keskeistä keinoa ovat: lintuvesien tehokas hoito ja kunnostus,  vanhoissa metsissä elävien lajien elinympäristöjen turvaaminen sekä luonto- ja ympäristötoimien vahvistaminen maataloudessa.

Lintuvesien kunnostuksen osalta hallitus on jo ryhtynyt toimeen: Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintukosteikko- ja lintuvesikohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä. Lintuvedet vaativat jatkuvaa hoitoa, jotta ne eivät kasva umpeen. Siksi niille on laadittava hoitosuunnitelmat sekä varmistettava hoidon rahoitus myös Helmi-ohjelman jälkeen.

Metsälinnustomme ja erityisesti vanhan metsän lajit kärsivät tehometsätaloudesta. Avohakkuisiin perustuvan metsätalouden takia suuri osa talousmetsistämme on nuoria ja tasaikäisiä. Tarvitsemme kattavan, toisiinsa kytkeytyvien suojelualueiden verkoston, josta löytyy varttunutta monimuotoista metsää. Tällä hetkellä Etelä-Suomen tuottavasta metsämaasta on suojeltu alle kolme prosenttia. Lintujen elinympäristövaatimukset on huomioitava nykyistä paremmin myös talousmetsien hoidossa esimerkiksi siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen.

Tehomaatalous on yksipuolistanut elinympäristöjä ja vaikeuttanut lintujen elämää. Linnut ovat kärsineet muun muassa avo-ojien ja laitumien vähenemisestä. Maataloustukia on jatkossa suunnattava aiempaa tehokkaammin viljelytapoihin, jotka tuottavat ympäristöhyötyjä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Miksi linnuston muutoksista kannattaa olla huolissaan? Linnut ovat osoittautuneet hyviksi ympäristön tilan indikaattoreiksi. Ne reagoivat ympäristön muutoksiin ja niiden seuranta on helppoa ja kustannustehokasta. Esimerkiksi ympäristömyrkkyjen kertymiseen havahduttiin aikanaan lintujen katoamisen myötä. Nyt näemme ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset myös linnuston muutoksissa. Ilmaston lämmetessä erityisesti pohjoisen tunturi-, suo- ja havumetsälinnut ovat ahtaalla.

Lintuyhdistyksillä ja lintuharrastajilla on tärkeä rooli lintutiedon kartuttamisessa ja lintujen suojelun edistämisessä. Bird Life Suomen raportin tiedoistakin saamme kiittää tuhansia vapaaehtoisia lintuharrastajia, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä systemaattisesti laskeneet ja kartoittaneet lintuja ja kirjanneet havaintonsa ylös.

Tärkeää on myös lintuharrastuksen merkitys ihmisten luontosuhteelle ja sen myötä kasvava ymmärrys ihmistoiminnan vaikutuksista luontoon. Birdlife Suomi ja muut lintu- ja luontojärjestöt tekevät arvokasta työtä innostaessaan ja ohjatessaan ihmisiä luonnon ihmeiden äärelle.

Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että Suomen luonto ja linnusto säilyy monipuolisena ja rikkaana myös tuleville sukupolville.