Liikkumattomuuden ratkaiseminen lisää ihmisten hyvinvointia ja vähentää tulevaisuuden sote-menoja

Meitä uhkaa kansakuntana liikkumattomuus. Liikkuminen on kaikissa ikäryhmissä suosituksia vähäisempää: lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. 

UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Jos jatkamme tähän malliin, meiltä uhkaa loppua fyysisesti hyvinvoiva väestö, joka selviää aktiivisen arjen haasteista. Ja samalla jo ennestään ylikuormittunut sote-järjestelmämme kuormittuu entisestään.

Orpon hallituksen ohjelmassa on erinomainen tavoite kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Suomi Liikkeelle -ohjelma tarjoaa vuosittain 20 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen muun muassa liikunnallista elämäntapaa tukevin pilottihankkein. 

Samaan aikaan hallitus kuitenkin leikkaa liikunnan edistämisestä. Avustuksia liikuntapaikkojen ja pyöräteiden rakentamiseen ja korjaamiseen on karsittu mittavasti. Liikuntapalveluiden arvonlisäveron nostaminen 10 prosentista 14 prosenttiin nostaa liikuntapalvelujen hintoja. Myös seuratoiminnasta leikataan. Nämä päätökset eivät edistä liikkumista vaan vähentävät sitä. 

Tämän suunnan Vihreät haluaa kääntää. Suomeen tarvitaan aktiivista ja pitkäjänteistä liikuntapolitiikkaa, joka pitää sisällään niin arkiliikunnan kuin liikunnan harrastamisen edistämisen. 

Meillä on Suomessa liikunnan edistämiseen kunniakkaat perinteet ja hyvät mahdollisuudet. Meillä on poikkeuksellisen aktiivinen ja monipuolinen liikunnan kansalaisjärjestökenttä, paljon osaavia toimijoita sekä hyvät liikuntasuositukset. Satsaamalla liikkumattomuuden ratkaisuihin lisäämme ihmisten hyvinvointia ja vähennämme tulevaisuuden sote-menoja.

Tässä kolme näkökulmaa suomalaisten liikuttamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen:

Rakennetaan asuinympäristöä, joka ohjaa arkiliikkumiseen

Liikunnallinen elämäntapa lähtee päivittäisestä arkiliikunnasta. Vihreät haluaa rakentaa sellaista asuinympäristöä, joka ohjaa ja kannustaa lisäämään lihasvoimin liikkumista. Liikunnallista arkea edistetään hyvällä kaupunkisuunnittelulla sekä kävelyn ja pyöräilyn priorisoinnilla. Se tarkoittaa esimerkiksi sujuvia kävely- ja pyöräteitä sekä sitä, että kaikkiin rakennushankkeisiin asetetaan liikkumista edistävät laatukriteerit. 

Tärkeä lähtökohta on, että jokainen lapsi voi pienestä pitäen kävellä tai pyöräillä turvallisesti kouluun ja että päiväkotien ja koulujen pihat houkuttelevat liikkumaan. Lähiluonto, lenkkipolut, hiihtoladut, leikkipuistot, ulkokuntosalit, kuntoportaat ja skeittipuistot tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.

Liikunta vahvasti mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

Yksi tärkeimmistä keinoista saada ihmiset liikkumaan on lisätä henkilökohtaista motivaatiota liikkumiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen. Liikuntasuositusten mukaisen liikunnan terveyshyödyt ovat laajat ja kiistattomat. Säännöllinen liikunta vähentää useiden kansansairauksien riskiä. Lisäksi liikunta tuottaa mielihyvää ja lisää näin kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Kuntien tehtävänä on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvointialueilla puolestaan on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen kuuluu molemmille. Liikuntareseptit, ikäihmisten sporttikortit ja matalan kynnyksen liikuntapalvelut ovat keinoja motivoida vähän liikkuvia liikkeelle. Liikkumisen edistämistyöhön kannattaa ottaa myös järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat mukaan.

Liikuntaharrastukset kaikkien lasten ja nuorten ulottuville

Liikunnallisten elämäntapojen omaksuminen alkaa varhain, usein perheissä opittujen esimerkkien kautta. Tutkimusten mukaan vanhempien koulutus ja sosioekonominen tausta vaikuttavat lasten harrastamiseen ja myöhemmän nuoruus- ja aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen. Myös lapsuuden ja nuoruuden aikaisella urheiluseuraharrastamisella on positiivisia vaikutuksia aikuisiän liikkumiseen. 

Suomessa liikuntaseurat tavoittavat yli puolet lapsista ja nuorista, ja vain yksi kymmenestä ei ole ollut seuratoiminnassa ollenkaan. On kuitenkin huolestuttavaa, että harrastustoimintaan osallistuvien lasten määrä on vähentynyt jo usean vuoden ajan. Harrastusmaksujen noustua moni perhe on joutunut luopumaan lasten ja nuorten harrastamisesta. Tämä lisää osaltaan eriarvoisuutta.

Seuratoiminnan aloittaa nuorena suuri joukko lapsia, mutta harrastamisen lopettaa turhan moni ja liian aikaisin. Harrastaminen lopetetaan usein 11-vuotiaana, joten politiikkatoimena on järkevää edistää toimenpiteitä, jotka tukevat lapsen harrastamista seuratoiminnassa mahdollisimman pitkään.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallin rahoitus on turvattava ja kohdennettava toimintaa erityisesti niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät liiku lainkaan. Samalla on tärkeää varmistaa, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tavoitteelliseen ohjatun liikunnan harrastamiseen esimerkiksi harrastussetelin avulla. 

Tiina Elo, kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen 

Marika Uusi-Illikainen, varavaltuutettu, liikunta-alan ammattilainen ja valtion liikuntaneuvoston varajäsen