Lasten ja nuorten hyvinvointi on oppimisen edellytys

Vihreän eduskuntaryhmän hyväksymä 7.12.2020

Huomisen Suomea rakennetaan kouluissa ja päiväkodeissa joka päivä. Taustalla on vahva yhteinen ajatus, että jokaisen lapsen oppiminen on yhtä arvokasta. Meillä on maailman parhaat opettajat ja hienon arvopohjan muodostava opetussuunnitelma. Lapset ja nuoret saavat koulusta valmiuksia itsenäiseen ajatteluun ja ihmisenä kasvamiseen. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet ovat kiistattomia, mutta niitä ei tule pitää itsestäänselvyyksinä. 

Tänä päivänä yhä useampi nuori uupuu. Aikaa tai voimavaroja lasten ja nuorten tukemiseen ei aina ole tarpeeksi. Jatkuva muutos, niukat resurssit ja kiireen tuntu kuormittavat opettajia, lisäävät levottomuutta luokkahuoneissa ja murentavat oppimisen iloa. On aika asettaa lasten ja nuorten hyvinvointi etusijalle ja varmistaa, että koulu on jokaiselle turvallinen paikka. Tässä onnistuminen on välttämätöntä, jotta suomalainen koulu voi olla maailman paras.

Edellisten vuosien koulutusleikkaukset ovat nakertaneet pohjaa suomalaisen yhteiskunnan peruskiveltä, koulutukselta. Lisäksi kuntien vaikea taloudellinen tilanne ja koronakriisi ovat heikentäneet koulutuksen tasa-arvoa ja turvallista kouluarkea. Siksi olemme käynnistäneet koulutuksen kunnianpalautuksen, jotta jokaiselle on tarjolla laadukas ja tasa-arvoinen koulutus myös tulevaisuudessa.

Vihreät puolustaa jokaisen lapsen oikeutta oppimiseen ja riittävään tukeen. Hallituksessa olemme saaneet aikaan satsauksia oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen varhaisista vuosista alkaen. Koronakriisistä huolimatta tämä hallitus on pitänyt kiinni koulutuspanostuksista ja lyhentänyt tehokkaasti koulutuksen korjausvelkaa. Lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettu, ryhmäkokoja pienennetty, koulutuksen perusrahoitusta vahvistettu ja oppimisen ja hyvinvoinnin tukea parannettu.

Nyt kun hallituskausi lähenee puoliväliä ja tekeillä on koulutuspoliittinen selonteko, suuntaamme katseet pidemmälle ja otamme kantaa koulutuspolitiikan seuraaviin askelmerkkeihin.

On aika palata perusasioiden äärelle. Kun koronan, eriarvoisuuden, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kriisit myllertävät arkea ja herättävät huolen huomisesta, on entistä tärkeämpää vahvistaa koulua turvallisena paikkana lapselle. Siihen ei tarvita hokkuspokkusta ja sirkustemppuja, vaan välittäviä aikuisia, joilla on aikaa kuunnella lasta. Terveitä ja viihtyisiä tiloja, joissa mielen on hyvä syventyä oppimiseen. Varmuutta siitä, että on kavereita ja että omat unelmat kantavat.

1. Asetetaan opiskelukyky etusijalle 

Pahoinvointi on oppimisen jarru, ja siksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta lapset ja nuoret voivat hyvin. Tällä hetkellä nuoret uupuvat ja kärsivät yhä useammin mielenterveysongelmista. Myös opettajien jaksaminen on akuutti huolenaihe: työn kasvanut kuormittavuus näkyy opetus- ja kasvatusalalle hakeutumisessa. Henkilöstön niukkuus vaikuttaa opetuksen laatuun, kouluarjen kiireisyyteen ja työn kuormittavuuteen. Erityisen koville nuoret ja koulujen henkilökunta ovat joutuneet koronan tuomien välttämättömien turvallisuustoimien takia. 

Haluamme koulun, joka on täynnä oppimisen iloa ja oivaltamisen riemua. Yhteisöllisyyttä rakennetaan ja kiusaamista ennaltaehkäistään opettelemalla tunne- ja kaveritaitoja ja tarjoamalla ajoissa tukea hyvinvoinnin pulmiin. On tärkeää, että nuoren oma ääni tulee kuulluksi. Kaikenlaiseen häirintään ja väkivaltaan puututaan tehokkaasti. Koulun pitää olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle.

Koulujen turvallisuus ja lasten ja nuorten hyvinvointi eivät synny valvontakameroilla tai entistä tiukemmilla kurinpitotoimilla, vaan yhteisöllisyydellä, yhdessä sovituilla säännöillä ja yksilöllisellä kohtaamisella. Turvallisuuden tunne syntyy myös vapaudesta olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä. Luonnon läheisyys vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

• Nostetaan kaiken koulutuksen keskiöön ihmisenä kasvaminen ja empatiakyky. Sirpaleiselta tuntuva tiedon omaksuminen ei riitä, vaan tarvitsemme monipuolisia oppimistaitoja sekä työkaluja oman ja toisten hyvinvoinnin edistämiseen. Lisätään tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaitojen opetusta.
• Vahvistetaan oppimisen ja kasvun tukea jo varhaiskasvatuksesta alkaen, ja että tuki jatkuu yhtenäisenä koko koulutuspolun ajan. Tukeen liittyvä byrokratia ei saa estää avun saamista. Tuodaan myös psykologit päiväkoteihin, jotta lapset saavat ajoissa apua oppimisen ja mielen pulmiin.  
• Varmistetaan, että yksikään nuori ei enää uuvu koulutuksen takia. Huolehditaan että opintoihin liittyvä työmäärä ja erityisesti itsenäisten opintojen määrä on kohtuullinen. Tuetaan jokaista lasta ja nuorta löytämään omat vahvuutensa panostamalla opinto-ohjaukseen ja vertaisohjaukseen. 
• Parannetaan opiskeluhuollon henkilöstömitoitusta kaikilla koulutusasteilla. Asetetaan selkeät, mitattavat tavoitteet kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemiselle, ja levitetään toimivia käytäntöjä eri puolille Suomea. 
• Luodaan aidosti moniammatillinen ja yhteisöllinen koulu, jossa aikuiset tekevät tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten tukemiseksi. Vanhempien, opettajien ja muiden viranomaisten kasvatuskumppanuutta vahvistetaan.
• Osallistetaan lapset ja nuoret heitä koskevaan päätöksentekoon. Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen keinoja järjestämällä tavoitteellista ja suunniteltua koulutusta oppilaitostutoreille, tutor-opettajille ja oppilaskunnan hallituksen jäsenille. Tarjotaan erilaisia matalan kynnyksen alustoja oppilaiden ja opiskelijoiden kuulemiselle.
• Lopetetaan hankehumppa. Luodaan kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien käyttöön kriteerit koulutuksen laadun, nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin tuen arvioimiseksi. Tuetaan niiden perusteella koulutuksen kehittämistyötä pitkäjänteisesti. 
• Tehdään koulujen ja päiväkotien pihoista viihtyisämpiä paikkoja leikkiä ja hengähtää. Tuodaan pihoille puita, istutuksia ja metsää lisäämään lasten hyvinvointia.

2. Luodaan lapselle yhtenäinen koulutuspolun alku

Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioiduksi ja ymmärretyksi omana itsenään ja yhteisön jäsenenä. Tämän pitää olla kaiken varhaiskasvatuksen ja opetuksen suunnittelun ytimessä. Hoiva, pysyvyys ja välittävät kohtaamiset rohkaisevat lasta uuden oppimiseen, uteliaisuuteen, ympäristön tutkiskeluun ja luovaan leikkiin. Pienen ihmisen pää voi kuitenkin mennä herkästi pyörälle, kun päiväkotikaverit, säännöt ja opettajat vaihtuvat päiväkodista kouluun siirtyessä useaan otteeseen. 

Tulevaisuuden koulutuspolusta on rakennettava ehjä ja yksilöllinen. Lapsen on saatava kannustusta ja oikea-aikaista tukea, sen sijaan että huomion keskipisteeksi nousevat lapsen ongelmat ja niiden korjaaminen. On aika tunnustaa varhaiskasvatuksen merkitys osana lapsen sivistyksellisiä oikeuksia ja nivoa se tiiviimmin yhteen osaksi lapsen koulutuspolkua.

• Määritellään varhaiskasvatus sivistykselliseksi perusoikeudeksi ja tehdään osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta maksutonta kaikille lapsille. Sitoudutaan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostamiseen.
• Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista ja nivotaan se pedagogisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi alkuopetuksen kanssa. Parhaimmillaan lapsi voisi toimia samassa ryhmässä tuttujen aikuisten kanssa koko tämän ajan, ja hänellä olisi tilaa kasvaa, kehittyä ja oppia joustavasti omassa tahdissa. Siirtyminen kolmannelle luokalle tapahtuisi lapsen oman kehitystason mukaisesti.
• Vahvistetaan myös koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välistä yhteistyötä siten, että ne muodostavat lapsen kannalta eheän ja turvallisen koulupäivän.
• Huolehditaan, että ryhmäkoot eivät kasva millään koulutusasteella. Varmistetaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatu henkilökunnan riittävällä määrällä ja mahdollisuudella osallistua täydennyskoulutukseen työajalla.

Vihreiden askelmerkit opettajamitoitukseen

TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA  2019-2023:

• Oppilashuollon psykologit ja kuraattorit, mitoitus vuonna 2022

• Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma ja osana sitä selvitys opinto-ohjaajamitoituksesta

• Oppimisen tuen kehittäminen ja selvitys positiivisen erityiskohtelun määrärahan vakinaistamisesta. 

SEURAAVALLA HALLITUSKAUDELLA  2023-2027:

• Erityisopettajamitoitus ja opinto-ohjaajamitoitus

• Mitoituksessa pitää huomioida mm. vieraskielisten ja vahvempaa tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.

• Osa-aikaista varhaiskasvatusta koskevasta mitoituksesta lopuminen (1:13 → 1:7).

SEN JÄLKEEN 2027-2031:

• Opettajamitoitus perus- ja toiselle asteelle 

• Varhaiskasvatuksen uusi henkilöstömitoitus voimaan:  ⅔  henkilöstöstä korkeasti koulutettuja

• Arvioidaan oppilashuoltomitoituksen riittävyys. Oppilashuoltomitoitus asiantuntijoiden edellyttämälle tasolle.

3. Tasa-arvoinen koulu rakentuu yhteistyöllä

Väestöpohjan muutokset vaikuttavat myös suomalaiseen koulutukseen. Väestönkasvu keskittyy muutamalle kaupunkiseudulle – tulevaisuudessa joidenkin kuntien ekaluokkalaiset voivat mahtua yhteen henkilöautoon. Vaikka harmaantuvien päiden ja syntyvien vauvojen muuttuva määrä kääntää väestöpyramidin ylösalaisin, on jokaisen saatava hyvät eväät tulevalle opintielle ja elämään – löytyi koti sitten Helsingistä tai Sottungalta.

Korona on koetellut kuntien taloutta ja mullistanut arjen kotona ja kouluissa. Etäkoulu toi mukanaan äkkiloikan digimaailmaan, ja sen myötä moni jäi yksin. Poikkeuksellinen aika on osoittanut, miten tärkeää on kaikissa tilanteissa varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea ajoissa ja että yhteistyö koulun ja hyvinvointipalveluiden välillä toimii. Oppimiserojen kasvulle on saatava stoppi. Digitalisaatio tuo oppimisen mahdollisuudet kaikkialle, mutta se vaatii opettajien pedagogisten valmiuksien vahvistamista sekä toimivia laitteita ja yhteyksiä. 

Uskomme että koulutuksen tasa-arvoa parannetaan tiivistämällä yhteistyötä. Vihreät haluaa tuoda koulutuksen sinne, missä ihmiset sitä tarvitsevat. Yhteistyön ja esimerkiksi verkossa tapahtuvan opetuksen avulla koulutusmahdollisuuksia voidaan laajentaa joka puolella Suomea. Etäyhteys Utsjoelle tarjoaa mahdollisuuden opiskella saamen kieltä kaikkialla Suomessa, videopeliyhteisö voi toimia oppimisen alustana ja nettikahvihuoneessa pääsee ryhmäytymään toisten avaruudesta kiinnostuneiden kanssa. Muuttuva maailma edellyttää kouluilta ja opettajilta tiivistä yhteistyötä yli oppiaine-, oppilaitos-, toimiala- ja kuntarajojen.

• Vahvistetaan yhdessä tekemistä. Panostetaan ilmiöiden kautta tapahtuvaan oppimiseen ja varataan enemmän aikaa ryhmäytymiselle ja keskustelulle. Edistetään tiimeissä järjestettävää, oppiainerajat ylittävää opetusta. Huomioidaan tämä jo opettajankoulutuksessa ja tulevissa opetussuunnitelmauudistuksissa.
• Pitkien välimatkojen ja harmaantuvien päiden Suomessa luodaan kannusteita järjestää koulutusta ja varhaiskasvatusta kuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Otetaan tavoitteeksi, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on riittävän leveät hartiat laadukkaaseen opetukseen, koulutuksen kehittämiseen ja opettajien osaamisen kehittämisen tukemiseen. 
• Tuetaan eri koulutusmuotojen ja palveluiden välistä yhteistyötä ja resurssien yhteiskäyttöä. Voisivatko päiväkoti ja vanhainkoti tehdä molempia rikastuttavaa yhteistyötä ja oppia toisiltaan?
• Edistetään mahdollisuuksia opiskella osa toisen asteen opinnoista etänä tai omalla paikkakunnalla sijaitsevasta oppilaitoksesta käsin. 
• Kannustetaan kuntia koulutuksen rahoituksella oppimiserojen kaventamiseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen. Muutetaan rahoitusta siten, että vahvempaa tukea tarvitseva lapsi tuo kouluun uusia resursseja ja mahdollisuuksia, ei vie niitä pois.  
• Tehdään osana koulutuspoliittista selontekoa tärkeä periaatepäätös: Käytetään ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat täysimääräisesti kasvatuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen. Turvataan, että väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot eivät vähennä koulutuksen rahoitusta. Otetaan tavoitteeksi päästä koulutuksen rahoituksessa pohjoismaiselle keskitasolle, eli noin 6,5 % BKT:sta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa miljardiluokan panostuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana hallituksen jo päättämien panostusten päälle.