Lasse Miettisen kiitospuhe puoluekokouksessa Tampereella 18.6.2017

Hyvät ystävät, kiitos teille kaikille.

Olemme tehneet yhdessä viime vuosina jotain suurta.

Olemme saavuttaneet kaikkien aikojen vihreän eduskuntavaalituloksen, kaikkien aikojen kuntavaalituloksen, kaikkien aikojen jäsenennätyksen. Ne on yhdessä tehty.

Samalla kun kiitän tuesta ja luottamuksesta tälle viimeiselle puolueen sääntöjen sallimalle kaudelle puoluesihteerinä, kiitän teitä: te olette tehneet tämän menestyksen. On ollut kunnia olla tekemässä sitä yhdessä teidän kanssanne.

Mutta tiedättekö mitä?

Me olemme vasta aloittaneet.

Tämä menestys, jonka olemme saavuttaneet, on vasta alku työlle.

Kysymys ei voi seuraavina kuukausina ja vuosina olla: miten pidämme tämän, mitä olemme saavuttaneet? Vaan: miten rakennamme tämän päälle ja muutamme maailmaa?

Nyt työ vasta alkaa. Meidän tavoitteemme täytyy olla pääministeripuolueen asema. Ei aseman takia, vaan asioiden takia. Niiden asioiden, jotka ovat polttavan tärkeitä, polttavan kiireellisiä. Niiden asioiden takia, joiden vuoksi me kaikki tässä olemme.

Me elämme joka hetki kapeaa laina-aikaa: lyhyttä hetkeä, jolloin ilmaston kohtalokas lämpeneminen on vielä pysäytettävissä, demokratia pelastettavissa, eriarvoistumisen suunta käännettävissä, ennen kuin on liian myöhäistä.

Niiden kaikkien asioiden vuoksi sanon: meidän työmme vasta alkaa.

Mitä meidän sitten on tehtävä?

Meidän on jatkettava sitä minkä olemme aloittaneet.

Sitä, että opimme puhumaan politiikasta kielellä, jota ihmiset ymmärtävät. Että osaamme luopua ammattikielestä ja palata ihmisten kieleen. Että osaamme viedä viestimme ihmisten arkeen.

Runoilija William Blake käytti ilmaisua: nähdä maailma hiekanjyvässä. Siitä on kysymys. Että pystymme tuomaan suurimmatkin asiat, kuten ilmastonmuutoksen, ihmisen tasolle. Että pystymme tulemaan pois järjestelmistä ja rakenteista, siihen elämään, jota ihmiset elävät. Siihen jossa kysymys on päiväkodista ja koulusta, ei koulutusjärjestelmästä ja laadunvarmistuskriteereistä.

Meidän on jatkettava sitä minkä olemme aloittaneet.

Sitä, että opimme puhuttelemaan yhtä lailla ihmisten sydäntä kuin päätä. Että muistamme että tunne ei ole asioiden vihollinen. Tunne on edellytys sille että voimme saada ihmiset mukaan asioiden puolesta.

Me olemme tässä mukana siksi että välitämme. SIksi että on asioita, joista intohimoisesti välitämme. Sen intohimon pitää saada näkyä. Meidän viestimme pitää tavoittaa ihmiset, koskettaa heitä, kutsua heidät mukaan.

Meidän on jatkettava sitä minkä olemme aloittaneet.

Sitä, että lähdemme valtuustosaleista ja kokoushuoneista ihmisten pariin. Että me emme jää kabinetteihin, vaikka vaikutamme niissäkin kaikella voimallamme. Meidän pitää mennä sinne, missä kansalaisliikkeet, järjestöt, yritykset, yksittäiset aktiiviset ihmiset toimivat meidän jakamiemme arvojen ja tavoitteiden puolesta. Siellä meidän pitää näkyä ja toimia ja olla läsnä

Me ymmärrämme, että emme yksin pysty kääntämään tämän ison maailman suuntaa. Tarvitsemme siihen liittolaisuuksia. Tarvitsemme siihen kaikki mukaan.

Ja me pidämme kirkkaana mielessä keitä varten tätä teemme: emme tee politiikkaa valtuustosaleja ja eduskuntia varten, emme toisia puolueita varten, vaan ihmisiä tuolla ulkona varten.

Kun me teemme näin, pysymme uskollisina tämän liikkeen juurille.

Vihreät ovat tulleet politiikan ulkopuolelta muuttamaan politiikkaa. Emme ole tulleet puhumaan poliittista jargonia, olemme tulleet murtamaan sen.

Vihreät ovat tulleet rohkeasti ja häpeämättä edustamaan unelmaa siitä, että toisenlainen maailma on tehtävissä. Emme ole tulleet hallinnoimaan juoksevia asioita, vaan muuttamaan tätä maata ja maailmaa.

Hyvät ystävät,

meillä on yksi suuri tehtävä.

Poliittinen järjestelmä on kadottanut yhteyden ihmisiin. Meidän on palautettava se takaisin.

Yhtäällä ovat vanhat puolueet, jotka tarjoavat teknokraattista vaihtoehdottomuutta, harmaata asiantuntiapuhetta, joka ei kosketa ihmisiä. Ei vastauksia kysymyksiin, jotka ihmisiä huolestuttavat, vain lause: ”ei ole vaihtoehtoja”.

Toisaalla, reaktiona tähän, on noussut oikeistopopulismi, joka kyllä koskettaa ihmisiä ja antaa vastauksia, mutta väärällä tavalla ja vääriä vastauksia. Se tunnistaa ihmisten huolet, mutta kanavoi ne vihaan.

Meidän pitää pystyä tuomaan vaihtoehto näille molemmille: vaihtoehto, joka koskettaa ihmisiä. Vaihtoehto joka saa kokemaan, että politiikalla voi taas olla jotain merkitystä minulle ja minun elämälleni. Että tässä on vaihtoehto ja tulevaisuus, johon voin ja haluan uskoa. Että tässäkin ajassa voimme puolustaa koulutusta ja ympäristöä, ihmisoikeuksia ja heikommassa asemassa olevia.

Me olemme nähneet tämän saman asetelman monessa maassa.

Elämme aikakautta, jolloin voimat jotka hylkäävät demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet, nousevat kaikkialla läpi läntisen maailman. Marraskuussa Donald Trumpin valinnan jälkeen monella oli mielessä kysymys: Oliko tämä tässä? Olemmeko tuomittuja hitaaseen luisuun kohti äärioikeiston voittoa ja demokratian loppua?

Sen jälkeen on monta kertaa osoitettu: emme ole.

Itävallassa vihreät voittivat presidentinvaalin, äärioikeisto hävisi.

Hollannissa vihreät olivat suurvoittaja parlamenttivaaleissa, ja äärioikeiston nousu pysäytettiin.

Suomessa vihreät olivat kuntavaalien suurvoittaja ja oikeistopopulistit romahtivat.

Ranskassa Macron nostatti kokonaan uuden poliittisen liikkeen ja sai valtavat ihmisjoukot mukaan äänestämään uuden ja optimistisen vaihtoehdon puolesta.

Tämä on meidän tehtävämme juuri tässä ajassa ja tässä maassa nimeltä Suomi: Olla vaihtoehto joka kutsuu ihmiset mukaan rakentamaan jotain kestävämpää ja inhimillisempää. Vaihtoehto, joka kanavoi ihmisten huolen vihan sijasta johonkin hyvään. Se tarkoittaa, että meidän tulee voida olla välikappale ihmisten toiveille ja unelmille niin Savukoskella kuin Seinäjoella, Helsingissä kuin Kangasniemellä.

Perimmiltään tässä on kysymys yhdestä sanasta.

On olemassa sana, joka on vahvempi kuin poliittinen valta.

Sana joka on vahvempi kuin ne jotka polkevat ihmisoikeuksia, leikkaavat köyhiltä antaakseen rikkaille, uhraavat planeetan tulevaisuuden lyhyen tähtäimen voitontavoittelulle.

Sana joka on vahvempi kuin hallitusvallan käyttäjät. Sana joka kokoaa ihmiset muuttamaan yhdessä asioita ympärillään.

Se sana on ”toivo”.

Meidän tehtävämme on edustaa toivoa: yhdessä voimme rakentaa paremman huomisen.

Ja kaiken tämän takana pidämme mielessä sen toisen suuren tehtävän, joka meillä kaikilla tänään elävillä on. Elämme aikakautta, jolloin otamme ainoasta planeetastamme koko ajan enemmän kuin se kestää. Vielä on mahdollista valita tulevaisuus: kääntää kurssi, uudistaa talous vihreäksi ja kestäväksi, pelastaa vesistöt, metsät ja suot, panna saastuttajat kuriin ja tehdä kaikki tarvittava ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kuten eduskuntavaaleissa sanoimme: nyt jos koskaan.

Lopuksi.

Sanoin tämän kerran, puoluevaltuuskunnassa ennen eduskuntavaaleja. Sanon sen nyt tähän päivään päivitettynä.

Jos mietimme, mitä meidän on tehtävä, riittää että pysähdymme hetkeksi ja kuuntelemme.

Voimme kuunnella ääniä tästä maasta nimeltä Suomi.

Voimme kuunnella huolen ääniä:

Maahanmuuttajanaisen ripeät askeleet, kun hän kiihdyttää vauhtia ohittaakseen huutelijat, joille hänen ihonvärinsä ja huivinsa ovat väärin.

Ahavoituneen miehen toppatakin kahinan leipäjonossa, kun nälkä on totta ja hyvinvointi-Suomi selän taakse jää miljoona tarinaa.

Ja kumean kalahduksen, joka kaikuu tyhjässä teollisuushallissa, kun ovet suljetaan viimeisen kerran.

Ja voimme kuunnella toivon ääniä, vihreän huomisen ääniä:

Hitsauspillin äänen, kun tuulivoimalan teräksestä tehdään uusiutuvaa energiaa ja uutta suomalaista työtä pelastamaan lämpiävä maailma.

Hiljaisuuden suolla, kun koneet ovat vaienneet ja viimeiset kappaleet ainutkertaista luontoa on säästetty lapsille, jotka eivät vielä tänään ole syntyneet.

Sydämen hurjan lyönnin, kun turvapaikkaa hakeva isä saa kuulla odotetuimman uutisen: että hänelle on palautettu mahdollisuus saada pieni tyttärensä luokseen.

Helpotuksen huokauksen, kun kahden lapsen yksinhuoltaja laskee, että hänen ei tarvitse enää pelätä tulojensa putoamista, jos hän ottaa lyhyen työpaikan vastaan, koska perustulo kantaa.

Lasten naurun maailman parhaassa koulussa, kun eri taustoista tulevien lasten kesken rakennetaan 2000-luvun taitoja ja huomisen tasa-arvoista Suomea.

Tämä huominen on tehtävä. Sen tekemistä varten me olemme tässä.

Sanoin neljä vuotta sitten linjapuheessani, hakiessani puoluesihteeriksi, etten usko taikatemppuihin enkä ihmelääkkeisiin. Mutta uskon sitkeään, kärsivälliseen työhön.

Kun tarpeeksi moni uskoo asiaansa, kun tarpeeksi moni ponnistelee, mikään vastus ei ole liian kova. Vesi murtaa kiveä. Vihreät voivat muuttaa maailmaa.

Me olemme osoittaneet tämän kerran toisensa jälkeen kuluneiden viime vuosien aikana. Me osoitamme sen yhä uudestaan, koska tämä työ on tärkein mahdollinen, jota voimme tehdä juuri nyt.

Yhdessä me voimme taistella, me voimme voittaa, me voimme olla yhdessä vahvempia, ja me voimme pelastaa maailman.

Kiitos.