Lapsikoordinaattori jokaiselle hyvinvointialueelle turvaamaan lasten oikeuksia

Merkittävä osa lasten ja perheiden palveluista siirtyy sote-uudistuksessa hyvinvointialueille. Esimerkiksi neuvola, kouluterveydenhuolto, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvoja löytyvät jatkossa hyvinvointialueelta. Muutoksessa on huolehdittava siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikenlaisten perheiden saavutettavissa.

Sote-uudistus tuo merkittäviä muutoksia myös lapsiperheille. Tämän takia jokaiselle hyvinvointialueelle on hyvä perustaa lapsikoordinaattorin toimi, jonka tehtävänä on yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja valtion viranomaisten sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista.

Lapsikoordinaattorin tehtävänä olisi välittää tietoa ja toimia linkkinä eri toimijoiden välillä. Näin esimerkiksi järjestöjen osaamista voidaan hyödyntää täysimääräisesti hyvinvointialueiden toiminnassa.

Lasten ja perheiden palveluita kannattaa koota perhekeskuksiin, jotta saman katon alta löytyvät esimerkiksi neuvola, puheterapeutti ja lastenvalvoja. Perhekeskusmalli tarjoaa hyvän alustan uusien palvelumuotojen kehittämiseen, jotta hyvinvointia voidaan luoda kaikille lapsille ja heidän perheilleen.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi osaksi toimintaa

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan Suomessa 30 vuotta sitten ja se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen ääni pitää saada paremmin kuuluviin lapsiperhepalveluissa, lastensuojelussa ja lapsen huollosta sovittaessa.

Lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa erilaisten päätösten yhteydessä. Sen avulla voidaan selvittää, miten lapsen oikeudet toteutuvat, sekä millaisia hyötyjä tai haittoja päätöksillä on lapsille ja nuorille.

Lapsivaikutusten arviointi vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista ja osallisuutta heitä koskevissa asioissa. Vaikutusten arviointiin tulisi siis ottaa mukaan lapset ja nuoret näkemyksineen.

Hyvinvointialueelle tulee maakunnallinen nuorison vaikuttamisen paikka, joka toimii samaan tapaan kuin nuorisovaltuustot kunnissa. On tärkeää, että nuorille annetaan myös puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksiin ja lautakuntiin, jotta tiedonkulku ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet paranevat.

Lapsibudjetoinnilla voidaan puolestaan tarkastella, minkä verran hyvinvointialue on kohdistanut varoja alle 18-vuotiaisiin ja minkälaisia vaikutuksia tällä on saatu aikaan. Näin päättäjät saavat ymmärrystä, onko varoja käytetty vaikuttavasti, onko rahoitus ollut riittävää ja miten rahoitusta kannattaa kohdentaa tulevina vuosina.

Eduskunta edellytti sote-uudistuksen hyväksymisen yhteydessä, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian niiden toiminnan käynnistyttyä. Tätä valmistelutyötä on syytä tehdä systemaattisesti jo ennen kuin sote ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tammikuun aluevaaleissa valittavilla valtuutetuilla on vastuu edistää lasten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta jokaisella hyvinvointialueella. Ensimmäistä budjettia aletaan rakentamaan heti maalikuussa 2022 ja lapsibudjetoinnin elementit on otettava mukaan alusta alkaen. 

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä tulee johtaa määrätietoisesti, ja lapsivaikutusten arviointi tarjoaa tähän oivan työkalun. Annetaan siis lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omassa arjessaan ja jokapäiväisessä kasvuympäristössään!