Lapsibudjetointi on otettava käyttöön kaikissa kunnissa

Suomen kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä monista lasten ja nuorten palveluista, kuten päiväkotien ja koulujen sijainneista, nuorisotiloista, harrastusmahdollisuuksista ja lapsiperheiden kotipalveluista. Kuntien budjeteissa nämä päätökset on nostettava näkyviin lapsibudjetoinnilla. Näin saamme arvokasta tietoa, miten alle 18-vuotiaiden palvelut todellisuudessa toimivat kunnissa.

Kuntien itsehallinto on laaja, siksi lasten ja nuorten palveluissa voi olla alueellisesti merkittäviä eroja. Budjetissa harvemmin seurataan lapsiin kohdentuvia rahavirtoja. Lasten oikeuksien toteutuminen voikin riippua pitkälti siitä, missä kunnassa lapsi tai nuori asuu.

Lapsibudjetoinnin avulla saadaan tietoa, minkä verran lasten palveluihin todellisuudessa kohdennetaan rahaa ja resursseja. Lapsibudjetointi tuo näkyväksi sen, millaista tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa kunnassa vuosittain tehdään. Lapsibudjetoinnin ohella on tehtävä laadukkaat lapsivaikutusten arvioinnit aina, kun päätös vaikuttaa lasten ja nuorten elämään ja kasvuympäristöön. Lapsivaikutusten systemaattinen arvioiminen on välttämätöntä erityisesti silloin, kun päätökset kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, kuten lastensuojelun asiakkaisiin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ottamaan huomioon lapsen edun kaikessa viranomaistoiminnassa

Lapsen edun toteutumisesta saadaan tietoa lapsibudjetoinnilla ja lapsivaikutusten arvioinnilla. Asiasta on linjattu selkeästi myös hiljattain julkaistussa kansallisessa Lapsistrategiassa: “Lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi otetaan systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla, ja niitä tuetaan lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotossa ja toteuttamisessa. Tämä on erityisen tärkeää kuntien osalta. Vaikutusarviointien sisältö ja merkitys yksilöidään päätösten perusteluissa. Vaikutusten arviointi ulotetaan myös talousarviopäätösten valmisteluun ja seurantaan.”

Hallituksella on vahva tahtotila edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin alkuvuodesta työryhmä selvittämään lapsibudjetointia ja lapsen oikeuksien toteutumista talousarvioprosesseissa. Lapsibudjetointi on ennen kaikkea kuntien velvollisuus. Kesäkuussa valittavilla valtuustoilla onkin nyt mahdollisuus rakentaa lapsi- ja perhemyönteisempiä kuntia lapsibudjetoinnilla. Lapsivaikutusten arviointiin on olemassa paljon valmista materiaalia ja toimivia työkaluja päätöksentekoa tukemaan.

Sote-uudistuksessa lapsibudjetointi on tehtävä velvoittavaksi hyvinvointialueille

Lasten ja perheiden palveluista merkittävä osa siirtyy hyvinvointialueille tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Neuvolatoiminta, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu ovat jatkossa hyvinvointialueen tehtäviä. Hyvinvointialueiden valtuustot tekevät päätökset siitä, miten nämä palvelut tuotetaan.

Päätöksenteossa on oltava vahva ymmärrys siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan. Onkin tärkeää, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi hyvinvointialueiden toimintaa heti niiden perustamisesta alkaen. Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että lapset ja nuoret tehdään näkyväksi kaikilla päätöksenteon tasoilla.