Lapsibudjetointi etenee ja samalla lasten oikeudet vahvistuvat

Odotettu ja kaivattu lapsibudjetointi saatetaan viimein käytäntöön! Valtiovarainministeriön johtaman työryhmän raportti lapsibudjetoinnin käyttöönotosta on julkaistu, ja ensimmäinen pilotti toteutetaan jo tulevassa valtion talousarvioesityksessä eli ensi vuoden budjettia rakennettaessa. Käytäntö on uusi ja vaatinee vielä paljon harjoitusta ja kehitystyötä, mutta tärkeintä on, että vihdoin otetaan tämä konkreettinen askel lasten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Miksi lapsibudjetointi on tärkeää?

Lapsibudjetoinnin, kuten muunkin ilmiöpohjaisen budjetoinnin, tarkoitus on vahvistaa päätöksenteon johdonmukaisuutta, jatkuvuutta sekä tehostaa varojen käyttöä. Lapsibudjetointi tuo tietoa, minkä verran alle 18-vuotiaisiin käytetään varoja ja millaisia vaikutuksia sillä tavoitellaan. Toimiakseen budjetointi vaatii kuitenkin asianmukaiset mittaristot, joilla tavoitteita sekä toteutuneita päätöksiä voidaan arvioida. Siksi lapsibudjetoinnin yhteydessä puhutaan lapsivaikutusten arvioinnista.

Lapsibudjetointi toimiikin siis tiedolla johtamisen välineenä. Sillä pystytään varmistamaan, että lapsen oikeudet toteutuvat ja, että toimet kohdentuvat lapsen ja nuoren hyvinvointia aidosti tukevaan toimintaan.

Miten työ etenee?

Lapsibudjetointi ottaa valtiotasolla ensiaskeleensa ensi vuoden talousarvioesityksen pilotissa. Vakiintuneeksi käytännöksi se tulee jo seuraavaan, eli vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti aluksi tarkastellaan budjetin vaikutuksia kaikkiin alle 18-vuotiaisiin sekä heidän perheisiinsä. Lisäksi lapsivaikutuksia ehdotetaan tarkasteltavaksi hallituskausittain. Kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin toteumaseurantaa ja raportointia pyritään kehittämään toimijoiden yhteistyönä.

Sote-uudistuksen käsittelyn yhteydessä vihreät vaativat, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan osaksi hyvinvointialueiden toimintaa. Näin päätettiin tehdä. Päätös on äärimmäisen tärkeä, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeus laajoihin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu. Lapsibudjetointia selvittäneen työryhmän raportissa ehdotetaan kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnin pohjautuvan vapaaehtoisuuteen. Kun mittareista ja toimivista käytänteitä saadaan lisätietoa ja sähköisiä tiedonkäsittelynalustoja paremmin käyttöön, tulee lapsibudjetointi asettaa lain määräämäksi.

Kaiken kaikkiaan lapsibudjetointi on keino rakentaa vuosiksi eteenpäin jatkumoa, joka turvaa lasten ja nuorten asemaa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Se on myös päättäjälle tärkeä työkalu konkretisoimaan omien päätösten vaikutusta. Ja se jos mikä on tärkeää.