Lapsen ja nuoren oikeus hyvään kivun hoitoon ei saa olla asuinpaikasta kiinni

Uuden hoitomallin ylläpito ja laajentaminen tarvitsee poliittisia päätöksiä

Satunnainen kipu kuuluu elämään jo lapsilla ja nuorilla. Toimenpiteeseen, vammaan tai sairauteen liittyvällä kivulla on selvä kudosvaurioperäinen syy ja sitä on helpohko hoitaa kipulääkkeillä. Lapsilla ja nuorilla esiintyy myös kipua, joka joko jatkuu kudosvaurion parantumisen jälkeen tai syntyy ilman kudosvauriota. Tällöin puhutaan pitkittyneestä kivusta. Uudet aivotutkimusmenetelmät ovat tuoneet uutta ja tärkeää ymmärrystä juuri tähän kipuun. Keskeisin pitkittynyttä kipua ylläpitävä tekijä nykytietämyksen mukaan on hermoston herkistyminen.  Aivot tuottavat kipukokemuksen ärsykkeille, jotka aiemmin eivät ole tuntuneet kivuliailta, esimerkiksi tavallinen kosketus. Myös erilaiset negatiiviset tunnetilat, kuten pelko, voi ilmetä kipukokemuksena.  

Lasten ja nuorten pitkittyneeseen kipuun liittyy monenlaisia liitännäisongelmia (oppimisvaikeudet, syömishäiriöt, unen ja mielialan ongelmat) sekä toimintakyvyn laskua (koulupoissaolot, huoltajien työstä poissaolot, harrastustoiminnan ja sosiaalisen elämän kapeutuminen), joilla on pahimmillaan elämänmittaiset negatiiviset kerrannaisvaikutukset. Tutkimusten mukaan nuoruusiän hoitamaton laaja-alainen kipu ennustaa aikuisiän kroonista kipua, mielialaongelmia, työkyvyttömyyttä ja runsasta terveyspalvelujen kulutusta. Yhteiskunnalle vuosien aikana koituvaa taloudellista taakkaa voi jokainen hahmotella mielessään.

Krooninen kipu on kallis kansansairaus. Yli 40 % terveyskeskuskäynneistä tapahtuu kivun vuoksi. Yleisimmin kyse on tuki- ja liikuntaelimistön kivuista. Kivusta koituvat kustannukset yhteiskunnalle ovatkin suuremmat kuin diabeteksesta, sydän- ja verisuonitaudeista sekä syövästä aiheutuvat kustannukset yhteensä.

Ymmärrettävästi pitkittyneen kivun hyvä hoito eroaa suurestikin akuutin, kudosvauriosta johtuvan, kivun hoidosta. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa hoitoa ja etenkin kuntoutusta menetetyn toimintakyvyn palauttamiseksi. Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu toistaiseksi alitunnistettu eikä sen hoitoa ole resursoitu sopivilla palveluilla ja riittävällä moniammatillisella asiantuntemuksella. Varsin tavallista onkin, että laadukkaan hoidon sijaan pitkittyneestä kivusta kärsivä lapsi tai nuori tapaa vuosien varrella useita eri ammattilaisia, altistuu tarpeettomille ja potentiaalisesti haitallisille lääkehoidoille ja toimenpiteille saamatta tarvitsemaansa kokonaisvaltaista apua. Lukuisista hoitointerventioista huolimatta kipu jatkuu ja kivun aiheuttama haitta arjessa lisääntyy. 

Lasten ja etenkin nuorten pitkittynyt kipu on tutkimusten mukaan lisääntynyt tasaisesti 90-luvulta lähtien Suomessa muiden länsimaiden tapaan. Tähän kasvavaan tarpeeseen HUS Uuteen lastensairaalan perustettiin Uuden lastensairaalan tukisäätiön poikkeuksellisen suurlahjoituksen avulla Suomen ensimmäinen täysipäiväisesti lasten kipua hoitava yksikkö kesällä 2020. HYKS aikuisten kipuklinikka oli tätä ennen täyttänyt jo 40 vuotta. Kansallisen lasten ja nuorten moniammatillinen kivunhoidon ja tutkimuksen keskuksen toiminta on osoittanut jo kahden ensimmäisen vuoden aikana, että lasten ja nuorten pitkittyneen kivun hoito on vaativaa, mutta erittäin tuloksellista. Toisin kuin usein aikuisiässä, lapsuus ja nuoruusiässä kipukierre on mahdollista vielä katkaista; n. 80 % näyttää parantuvan täysin. Lasten ja nuorten pitkittyneen kivun yllättävän hyvä ennuste suhteessa aikuisten pitkittyneen kivun hoitotuloksiin liittynee pitkälti kehittyvän keskushermoston parempaan muovautumiskykyyn. Hyviin hoitotuloksiin pääseminen näyttää kuitenkin edellyttävän asiantuntevan hoitotiimin ja perheen sitoutumisen lähes viikoittaisiin yksilöllisesti suunniteltuihin kuntoutusinterventioihin, joiden ensisijaisena tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen. 

HUS on sitoutunut jatkamaan tämän lahjoitusvaroin perustetun erinomaisen uuden keskuksen toimintaa. Koska lasten ja nuorten pitkittyneen kivun tuloksekas hoito vaatii hyvin tiivistä hoitoa ja kuntoutusta, tarvitaan kansallisen keskuksen lisäksi alueellisia toimijoita. Lasten pitkittyneen kivun hyvä hoito ei voi riippua perheen asuinpaikasta. 

HUS:in Uuden lastensairaalan kaltainen moniammatillinen pitkittyneen kivun hoidon toteuttaminen valtakunnallisesti maksaisi vuodessa noin miljoona euroa. Kustannushyödyt olisivat moninkertaiset. Lapsuudessa ja nuoruudessa tehdyn työn tulokset ulottuvat aikuisikään asti. Uuden erinomaisen hoitomallin laajentaminen tarvitseekin nyt poliittista tukea ja päätöksiä, joita Eduskunnan Kipu- ja migreeni ryhmä on osaltaan sitoutunut edistämään. Kaikilla suomalaislapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus hyvään kivun hoitoon asuinpaikasta huolimatta.

Inka Hopsu, kansanedustaja (Vihr.), Eduskunnan Kipu- ja migreeni ryhmän pj.