Kysyitte Pekalta – Pekka vastaa
Tällä palstalla julkaistaan Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston vastauksia suomalaisten hänelle esittämiin kysymyksiin.
KEHITYSYHTEISTYÖTAVOITETTA KOHTI
Vaalien alla aina puhutaan siitä, että kehitysyhteistyörahoja pitäisi korottaa. Suomi ei ole lähelläkään YK:lle luvattua 0,7 %:n BKTL-tavoitetta. Onko se joskus tarkoitus saavuttaa?
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen on arvioitu 2019 olevan 0,41 % BKTL:sta. Kun Vihreät viimeksi olivat hallituksessa, päästiin jo hyvin lähelle YK:n 0,7-tavoitetta. Se ei siis ole mahdoton tavoite. Silloin käytössä olivat päästöhuutokauppatulot, jotka sellaisenaan ohjattiin kehitysyhteistyövarojen lisäämiseen. Jokin samanlainen rahoitusmekanismi tulisi tulevaisuudessakin löytää tähän tarkoitukseen.
Ongelmana eivät ole olleet vain kahdenvälisten hankkeiden alasajo, vaan myös puuttuva tuki YK:lle ja YK-järjestöille, jotka tekevät tärkeää työtä. Esimerkkinä se, että Suomen tuki YK:n ympäristöohjelmalle UNEP:lle romahti tämän hallituksen aikana. Myös kansalaisjärjestöille osoitetut varat romahtivat. Se on mielestäni ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kriiseihin joutuneita ihmisiä autettaisiin ennen kaikkea paikan päällä.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöorganisaatio Fingo on kerännyt tietoa kehitysyhteistyörahojen kehityksestä viime vuosilta:
https://www.fingo.fi/vaikuttamistyo/kehitysrahoitus/kehitysyhteistyotilastot
NATO MIETITYTTÄÄ
Haluaisin kuulla perusteluitasi, miten turvataan Suomen turvallisuus ilman Natoa?
Olen itsekin miettinyt paljon turvallisuuskysymyksiä, ja tässä pari ajankohtaista pohdintaa. Euroopassa kahtiajako on selvästi syvenemässä, mm. Ukrainan kriisin pitkittyessä ja myös keskimatkan ydinohjussopimuksen vesittyessä. Toisaalta Länsi-Euroopan ja USA:n eli Nato-liittolaisten suhde on heikentynyt Trumpin aikana. USA:n katse suuntautuu nyt Euroopan ohitse mm. Kiinan suuntaan.
Mitä siis tällaisessa tilanteessa voisi tehdä? Itse ajattelen, että meille on joka tapauksessa tärkeää puolustuksellinen yhteistyö saman mielisten kesken. Ensisijaisen yhteistyökumppanin näen Ruotsissa – voisimme harjoitella enemmän yhdessä, valvoa ilmatilaa ja merialueita yhdessä.
Toinen taso on eurooppalainen taso. Pidän hyvänä nyt virinnyttä keskustelua eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta. Jos Lissabonin sopimuksen 42.7 artikla, solidaarisuusartikla, otetaan tosissaan, myös sen toimeenpanoa tulisi harjoitella. Sotilaat osaavat yleensä kriisitilanteissa tehdä niitä tehtäviä, joita ennalta on harjoiteltu. Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen olisi pohjoismaisuuden lisäksi nyt se vaihtoehto, mitä veisin eteenpäin.
MILLAINEN ON AUTOILUN TULEVAISUUS?
Onko autoilun tulevaisuus vain kieltoja veronkorotuksia?
Autoja tulee Suomessa aina varmasti olemaan. Suomi on iso maa, ja vaikka julkista liikennettä parannetaankin, paljon jää vielä yksityisautojen varaan. Vihreät uskovat, että sähkö- ja hybridiautot korvaavat vähitellen fossiilisilla polttoaineilla kulkevat autot. Akkuteknologian kehityksestä riippuu paljon. On myös lupaavaa, että Fortum suunnittelee akkumateriaalin kierrätystä Harjavaltaan. Kiertotalous on tärkeää akkutuotannossakin.
Tiedämme hyvin, että sähköautot ovat vielä kalliitta – eivät hinnaltaan lähellekään sellaisia, että tavallinen ihminen voisi niitä hankkia. Uskommekin, että ensin muutos voidaan kohdistaa työsuhdeautoihin. Tavalliset vanhat polttomoottoriautot voivat tulevaisuudessa käyttää biokaasua, kunhan biokaasun jakeluverkkoa Suomessa saadaan kasvatettua. Konversiota biokaasuun ja etanoliin voidaan tukea. Biodieseliäkin on jo saatavilla, ja tulevaisuudessa sitä varmasti käytetään raskaassa liikenteessä.
On tärkeää vaikuttaa siihen, että eurooppalaiset autotehtaat kulkevat ympäristöasioissa kehityksen kärjessä. Volvo näyttää jo mallia ilmoittamalla, että se tulee luopumaan nopeassa aikataulussa perinteisistä polttomoottoriautoista: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005279449.html
VIHREÄT JA HOIVATYÖ
Näissä vaaleissa on puhuttu paljon hoitajamitoituksesta ja vanhustenhoidosta. Oliko vihreillä näihin asioihin selkeitä kannanottoja? Huomasin, että monet vihreät ehdokkaat ovat vastanneet hyvin myönteisesti omaishoitajien vaalikoneeseen https://vaalikone.omaishoitajat.fi/
Tervehdys, hoivatyö on puhuttanut Vihreissä paljon. Olemme 0,7:n lakisääteisen hoitajamitoituksen kannalla. Haluaisimme luoda mallin hoivahälytyksestä, jolla asiakas, omainen tai työntekijä voisi anonyymisti ilmoittaa viranomaisille puutteista. Nyt moni jättää ilmoittamatta ”koston” pelossa tai peläten oman työpaikkansa menettämistä.
Laitan tähän viimeaikaisia kannanottojamme tilanteeseen:
https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/02/ikaihmiset-ansaitsevat-laajan-yhteiskunnallisen-turvaverkon
https://www.vihreat.fi/blogit/heli-jarvinen/2018/11/omaishoito-vaatii-valtakunnallisia-pelisaantoja
MIKSI LENTOVEROSTA EI PUHUTA ENEMMÄN?
Olen seurannut vaalikeskusteluja ja on herättänyt ihmetystä, miksi lentoverosta ollaan niin hiljaa.
Vihreät otti vahvasti kantaa lentoveron puolesta vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2019:
Lentäminen on yksi ilmastolle haitallisimpia liikennemuotoja. Kansainvälisen lentoliikenteen päästöt kasvoivat EU:ssa 105 prosenttia vuosina 1990-2015, ja lentoliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
Tällä hetkellä lentoliikenne pääsee päästötalkoissa kuin koira veräjästä. Lentoliikenne on vapautettu polttoaineverosta kansainvälisillä sopimuksilla, eikä EU:n päästökauppa toimi kunnolla. Lentoliikenne on saatava mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimiin päästötalkoisiin.
Koko verojärjestelmä on suunniteltava niin, että se ohjaa kulutusta kestävämpään suuntaan ja samalla torjuu köyhyyttä.
Itse olin kesällä 2018 kuukauden junamatkalla Euroopassa, interreilaamassa. Se palautti mieleen paljon muistoja vanhoilta reileiltä, mutta myös muistutti siitä, että lentämistä voi myös omakohtaisesti vähentää ainakin lomamatkoilla:
https://nemokustannus.fi/kirjat/eurooppa-raiteilla/
Lentomatkailija voi myös kompensoida ilmastopäästöjään. Itse olen käyttänyt pakollisilla lentomatkoilla Ilmastoavun päästökompensaatiota:
Vihreät - De Gröna