Kymmenen tapaa ehkäistä köyhyyttä kunnissa

Köyhyys luo pitkän varjon yksilön elämään, paikallisyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Se tuottaa inhimillistä kärsimystä ja lisää yhteiskunnallista epävakautta. Siksi taloudellisen eriarvoisuuden kitkemiseen kannattaa panostaa. Vaikka valtio päättää pääosin sosiaaliturvasta, on kunnilla paljon valtaa palveluiden hintaan ja saavutettavuuteen, asumisen kustannuksiin sekä työllisyyteen. Tässä siis kymmenen keinoa edistää taloudellista yhdenvertaisuutta kunnissa:

1. Turvataan lähipalvelut

Palveluiden tulee sijaita lähellä ja ennaltaehkäisy on tässäkin valttia. Mitä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä apu on saatavilla, sitä parempi. Köyhyys vaikeuttaa pitkien matkojen tekemistä, mikäli mahdollisuus omaan autoon, pyörään tai julkiseen liikenteeseen puuttuu. Esteettömät lähipalvelut ovat siksikin tärkeitä. Hyvistä lähipalveluista hyötyvätkin kaikki. Lähikirjasto on hyvä esimerkki: Se toimii kaikille kuntalaisille maksuttoman tiedon lähteenä ja lähipalvelupisteenä tarjoten opastusta, digiasiointia ja tavaroiden lainausta.

2. Kohtuullistetaan asumismenoja erityisesti kaupungeissa

Isoissa kaupungeissa asumismenot uhkaavat lohkaista merkittävän osuuden asukkaiden kuukausibudjetista. Pienituloiset joutuvatkin usein muuttamaan korkeiden vuokrien takia kauas keskustoista. Tehdään kunnissa kohtuuhintaisen asumisen mahdollistavaa asuntopolitiikkaa. Erityisen akuutti tarve on asunnottomuuteen puuttumisella: Sen kitkemiseksi kuntiin tulee rakentaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin sopivia tukiasuntoja.

3. Tehdään terveydenhoidosta maksutonta mahdollisuuksien mukaan

Kunnat päättävät osasta terveyspalveluiden asiakasmaksuista ennen 2023. Hallitus on juuri tehnyt perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä maksuttomia ja vähentänyt muitakin asiakasmaksuja. Kunnat voivat päättää tätäkin laajemmasta maksuttomuudesta: Esimerkiksi maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on hyvä tapa tukea nuoria. Helsingissä toteutettu terveyskeskuskäyntien maksuttomuus on lisännyt asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottanut pienituloisten palveluihin hakeutumista.

4. Lisätään mielenterveys- ja päihdepalveluja

Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja lisätään yhteistyötä päihdepalvelujen kanssa. Liian moni joutuu odottamaan pitkään hoitoonpääsyä. Erityisen tärkeää olisi lisätä ilman ajanvarausta saatavia mielenterveyspalveluita. Varmistetaan samalla kaikissa kunnissa päihdetyön riittävät resurssit ja palvelupisteet.

5. Tarjotaan lapsiperheille matalan kynnyksen palveluita

Perheiden koronankin myötä tiukentunut talous näkyy kunnissa. Suomalainen köyhyys periytyy tutkitusti sukupolvelta toiselle ja erityisesti vauva-ajan köyhyys on osoittautunut vahingolliseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi onkin tärkeää tukea pienituloisia perheitä arjessa ja tarjota matalalla kynnyksellä esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.

6. Tuetaan tehokkaasti työllistymistä sekä ja työssäkäymistä

Tuetaan työllistymistä ja työssäkäyntiä kunnissa muun muassa työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä sekä osatyökykyisiä ja maksamalla työllistämisen kuntalisää. Iso merkitys on edullisella ja kattavalla joukkoliikenteellä sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavilla palveluilla, kuten kohtuuhintaisella tai maksuttomalla varhaiskasvatuksella. Seuraavaksi tuleekin tehdä maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja 3-4-vuotiaille.

7. Tarjotaan taloudellista apua ja neuvoa sitä tarvitseville

Ihmisiä pitää auttaa pitkäjänteisesti ulos köyhyyskierteestä. Kuntien tuleekin selvittää yhdessä Kelan kanssa perustoimeentulotukea laajempaa apua tarvitsevat. Jo kuntien talousarvioita laatiessa on hyvä resursoida riittävästi ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön sekä harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Erityisen tehokasta on tarjota asukkaille talousneuvontaa, jossa voidaan ratkoa talouden hallintaan liittyviä ongelmia ja ehkäistä velkaantumista.

8. Kehitetään ruoka-apua entistä paremmaksi

Kehitetään kolmannen sektorin kanssa ruoka-apua osallisuutta parantavaksi ja hävikkiruokaa entistä tehokkaammin hyödyntäväksi. Erityisesti koronapandemian heikentämän taloustilanteen myötä on tärkeää varmistaa ruoka-avun saatavuus. Samalla tulee lisätä palveluneuvontaa ja matalan kynnyksen palveluita ruoka-apua saaville.

9. Tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa köyhyyden torjunnassa

Järjestöissä on paljon kokemusta vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Tunnustetaan tämä osaaminen ja tuetaan järjestöjen työtä avustuksilla sekä tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja.

10. Osallistetaan asukkaita ja sisällytetään köyhyyden torjunta päätöksentekoon

Jokaisessa kunnassa tulee kehittää kuntalaisille monipuolisia, myös ilman sähköisiä viestimiä toimivia osallistamistapoja osallistavasta budjetoinnista aina palvelujen kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Samalla tulee sisällyttää köyhyyden torjunta koko kunnan toimintaa ohjaavaan kuntastrategiaan ja laatia konkretiaan pyrkivä köyhyyden vähentämisen ohjelma.