Kuusi ratkaisua lääkäripulaan

Tammikuussa valittavat aluevaltuustot päättävät, paranevatko lääkäreiden saatavuus ja työolot julkisessa terveydenhuollossa. Eniten pulaa lääkäreistä on terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa. Lääkäripalvelujen tarve tulee vain kasvamaan väestön ikääntyessä.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla vallitsee merkittävä henkilökuntapula, joka koskee sekä kaupunkeja että haja-asutusalueita. Henkilöstöpula ei koske ainoastaan sairaanhoitajia, vaan myös lääkäreistä on pulaa. Kevan arvion mukaan yleislääkäreitä puuttuu reilu tuhat. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat on arvioinut, että Suomessa olisi kysyntää jopa 3000 lääkärille.

Lääkäripula hidastaa ja vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja arviointia. Terveyskeskusten lääkärivajeen on ennakoitu vaikuttavan hallituksen hoitotakuu-uudistukseen, jonka tarkoituksena on turvata jokaiselle suomalaiselle hoitoon pääsy seitsemän vuorokauden sisällä hoidon arvioinnista. Ihmisten pääsy lääkärin vastaanotolle pitäisi turvata sitä kautta, että terveyskeskuslääkäreitä olisi yksi jokaista 1 500 asukasta kohden.

Lääkäripula haastaa kuitenkin uudistuksen toteutumista. Erityisen akuutin lääkäripulasta tekee suomalaisen väestörakenteen ikääntyminen. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen tarkoittaa väistämättä myös palvelutarpeen kasvua, vaikka suurempi osa ikäihmisistä olisi tulevaisuudessa toimintakykyisempiä, virkeämpiä ja aktiivisempia.

Tämän takia tarvitsemme keinoja lääkäripulan selättämiseen. Tässä kuusi ratkaisua lääkäripulaan:

1. Lääkäreiden työaika oleelliseen

Tarvitsemme lisää lääkäreitä, mutta tarvitsemme myös muutoksia työnkuvaan. Tällä hetkellä liian suuri osa lääkärin viikkotyöajasta kuluu kaikkeen muuhun kuin potilaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen. Etenkin terveyskeskuksissa monet lääkärit ovat ylityöllistettyjä, kun he joutuvat tekemään muiden ammattiryhmien, kuten sihteerien, töitä lääkärin työn ohessa. Hyvinvointialueilla kannattaa myös ottaa käyttöön moniammatillisia tiimejä ja kehittää lääkäri-hoitaja -työparien työskentelyä työssä jaksamisen edistämiseksi.

2. Lääkäreiden koulutusmääriä lisättävä

Lääkäreiden koulutusmääriä on nostettava nykyisestä 750 aloittavasta lääketieteen opiskelijasta. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja vähennettiin 1990-luvun laman seurauksena ja lääkäreitäkin jäi työttömäksi. Tämän jälkeen lääkäreiden koulutuspaikkoja on tasaisesti lisätty, mutta tarve koulutusmäärien lisäämiselle on edelleen olemassa. Koulutuspaikkojen resursseja on samassa suhteessa päivitettävä vastaamaan aloituspaikkojen määriä.

3. Lääkärinvirkoja lisättävä

Sen lisäksi, että lääkäreiden koulutusmääriä on lisättävä, on lisättävä myös lääkärivirkojen määriä etenkin terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa. Näin helpotetaan lääkäreiden työkuormaa, joka on tällä hetkellä kohtuuton julkisella puolella. Tämä yhdessä päivystysrasitteen kanssa on yksi suuri syy sille, miksi julkiselle sektorille on vaikea saada rekrytoitua lääkäreitä.

4. Aktiivinen rekrytointi

Avoimista työpaikoista on tiedotettava aktiivisesti, jotta lääkärin tehtäviin saadaan hakijoita. Noin 1200 suomalaista opiskelee ulkomailla lääkäriksi. On tärkeää, että näille lääkäriopiskelijoille tarjotaan valmistumisen jälkeen töitä Suomesta. Ulkomailla suoritettuja opintoja tulee voida joustavasti hyväksyä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon opintoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden palkkausta ja työoloja on kehitettävä pitkäjänteisesti. Tähän tarvitaan taloudellisia resursseja.

5. Työoloja parannettava

Hyvinvoivat ammattilaiset ovat sote-palvelujen selkäranka. Henkilöstöjohtamisella on suuri merkitys työssä jaksamiselle. Tämän takia henkilöstöjohtamista on kehitettävä ja esihenkilöille on järjestettävä riittävästi johtamiskoulutusta. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja yhteisenä tavoitteena on työssä jaksamisen parantaminen. Työntekijöiden tukea hektisessä arjessa on lisättävä ja tarvittaessa tulee järjestää työnohjausta.

6. Työperäistä maahanmuuttoa edistettävä

Työperäinen maahanmuutto on tulevaisuudessa välttämätöntä myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten riittävän määrän turvaamiseksi ja sitä on tuettava. Meidän on purettava hallinnollisia ja työskentelylupaan liittyviä esteitä. Potilaalla ja henkilökunnalla on oltava yhteinen kieli, siksi kielitaidon on oltava riittävä, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Kotimaisten kielten opetus kuuluu osaksi hyvää kotoutumista ja myös Valvira on asiaan kiinnittänyt huomiota. Joissain tehtävissä spesialisti voisi hyvin toimia englannin kielellä, mutta potilastyössä on hallittava kotimaiset kielet hyvin.

Ratkaisua lääkäripulaan voidaan tehdä niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Tulevat aluevaltuustot ovat tärkeässä roolissa lääkäripulan ratkaisemisessa. Aluevaltuustot luovat puitteet aktiiviselle rekrytoinnille, hyville työoloille ja uudistuksille, joilla lisätään lääkäreiden vastaanottoaikoja ja kevennetään hallinnollista työtaakkaa.

Kunnissa ei ole saatu lääkäripulaa parannettua, nyt siihen on löydettävä oikeat lääkkeet.