Kuntoutus osaksi sotekriisin ratkaisua

Sotekriisi on totta. Se on kriisi joka on pahimmillaan henkeä ja terveyttä uhkaava. Miedoimmillaankin se syventää ja pitkittää pahoinvointia, laskee toimintakykyä ja moninkertaistaa pieniä haasteita isoiksi ongelmiksi. Yksinkertaista, nopeaa tai yksittäistä ratkaisua ei ole, mutta meillä on keinoja, joita paremmin hyödyntämällä pääsemme jo hyvään alkuun.

Jo pitkään keskustelu on pyörinyt ennaltaehkäisyn painottamisessa. Siinä, että ongelmiin tartutaan ajoissa, jotta ne eivät kasva vuoren kokoiseksi. Sitä vuorta on nimittäin aika paljon raskaampaa ylittää tai kiertää. Kukaan ei liene eri mieltä siitä etteikö ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa, mutta kysymys kuuluukin, miksi niin ei tehdä?

Kun käsillä on koko ajan akuutti kriisi on vaikea kääntää resurssin kohdennusta toisaalle. Mutta käytänteitä me kuitenkin voimme muuttaa. Voimme vaihtaa roolituksia ja siivota turhaa kuormitusta pois. Ja mikä parasta, meillä on jopa jo ammattilaisiakin valmiina. Nimittäin kuntoutus. 

Kuntoutuksen tehokkaampi hyödyntäminen on yksi oleellinen osa avainnippua, jolla sotekriisiä tulee lähteä ratkomaan.

Vihreät julkaisivat tällä viikolla ns. lääkepaketin, jossa on esitelty ratkaisuja sotekriisin hallintaan. Yhtenä osana tuota pakettia ehdotimme omatiimi-mallien perustamista sekä hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan kehittämistä. 

Kuntoutuksen roolin nostaminen lääkärien ja hoitajien rinnalle näkyy näissä molemmissa. Moniammatillisuus olisi hyödyksi myös silloin, kun pohditaan kuka tai ketkä ammattilaisista ovat asiakkaan tarpeisiin sopivimmat. Onko ongelma fysioterapialla ratkottavissa, tarvitaanko sosiaalihuollon ammattilaista, mielenterveysosaajaa vai lääkäriä? Toisin sanoen oikealle ammattilaiselle oikeaan aikaan.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoja toteutetaan Suomessa jo monin paikoin. Kyse on käytännössä tarkemmasta hoidon tarpeen arviosta, jolla turhia lääkäri- tai hoitajakäyntejä voidaan karsia. Esimerkiksi selkeälle tuki- ja liikuntaelin ongelmalle voidaan ensimmäisestä yhteydenotosta varata suoraan aika fysioterapiaan. Mallin hyödyistä on laadukasta tutkittua tietoa, joka puhuu sekä asiakkaan saaman hyödyn että resurssien säästön puolesta.

Mutta kuntoutus on paljon muutakin. Se on laaja, moniammatillinen kenttä jonka parissa työskentelee useita eri ammattiryhmiä kaikenlaisten haasteiden ja ongelmien parissa. 

Pelkästään mielenterveyskuntoutuksen puolella masennuksen tai ahdistuksen tehokas hoito tuottaa 2-3 kertaisena takaisin siihen sijoitetun summan. Yhden tuki- ja liikuntaelinongelmaisen työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksilla pystyttäisiin kustantamaan 12 vuoden mittaista kuntoutusjaksoa. Lasten ja nuorten kuntoutukseen panostamalla hyödyt ovat parhaimmillaan koko elämän mittaiset.

Sosiaali- ja terveysministeriön teettämien laskelmien mukaan työkyvyttömyyden hinta vuonna 2014 yhteiskunnalle on ollut 24 miljardia euroa. Erityisesti mielenterveysongelmien pahentumisen myötä tämä luku on voinut entisestään kasvaa. Sanoisin, että kuntoutukseen panostaminen on aika fiksua hommaa.

Sote on siitä erikoinen kokonaisuus, että vaikka mitä tekisimme, on koko ajan käynnissä myös hengenvaarallisia päivystystilanteita ja toisaalta ohjausta ja neuvontaa. Kaikkea syntymän ja kuoleman väliltä. Näin laajassa palapelissä kukaan ei hallitse koko kirjoa. Jokaisella ammattilaisella on oma osaamisensa ja oma roolinsa osana kokonaisuutta. Siksi kuntoutuksen ammattilaiset tulisi nostaa keskeiseksi osaksi sotekriisin ratkaisua hoitajien ja lääkärien rinnalle.