Kunnat tukemaan nuorten liikkumista

Liikunta on yksi parhaista keinoista edistää hyvinvointia, ja etenkin lasten ja nuorten olisi tärkeä saada liikkua paljon nykyistä enemmän. Kunnilla on keskeinen rooli liikkumisen tukemisessa ja liikuntaharrastusten mahdollistamisessa.

Liikunnalla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Se tuo parhaimmillaan iloa ja onnistumisen kokemuksia, lievittää stressiä ja parantaa hyvinvointia. Silti suuri osa suomalaisista liikkuu suosituksiin nähden liian vähän.

Liikunta on tärkeää läpi koko elämän ja suhde liikuntaan rakentuu yleensä jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Tällä hetkellä kuitenkin vain kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu edes minimisuosituksen mukaisen määrän.

Kunnilla on keskeinen rooli liikkumisen tukemisessa ja liikuntaharrastusten mahdollistamisessa. Tulevissa kuntavaaleissa äänestetäänkin myös siitä, millaiset mahdollisuudet kuntalaisilla – etenkin lapsilla ja nuorilla – on liikkua ja voida hyvin.

Vihreä eduskuntaryhmä tarjoaa viittä ratkaisua lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi kunnissa.

Ratkaisu 1: Tuetaan lasten luontaista liikkumista ja aktiivisuutta

Lapsi leikkii, tutkii ja pomppii ilman patistelua, kunhan siihen tarjotaan tila ja mahdollisuus. Tuodaan leikkipuistoihin ja päiväkotien pihoille lisää virikkeellisyyttä, mäkiä, kumpuja ja koloja, jotka kannustavat seikkailuun. Omalta asuinalueelta löytyvät skeittipuistot, pingispöydät ja parkour-puistot houkuttelevat nuoriakin toiminnan pariin. Varmistetaan, että myös lähiluonnossa ja metsissä on tilaa turvalliseen leikkiin.

Ratkaisu 2: Tarjotaan vähän liikkuville nuorille liikuntaneuvontaa

Erityinen huoli on niistä nuorista, jotka eivät liiku lainkaan. Syyt liikkumattomuuteen ovat moninaiset, eivätkä usein pelkät tsemppisanat tai höntsävuorot riitä kannustukseksi liikkumaan. Vihreät esittää, että vähän liikkuville nuorille tarjottaisiin liikuntaneuvontaa esimerkiksi kouluterveystarkastuksessa havaitun tarpeen perusteella. Liikuntaneuvonnan kautta voidaan löytää nuorelle mielekäs liikuntalaji, tarjota liikuntaseteleitä ja ottaa myös vanhemmat mukaan liikunnallisuuden tukemiseen.

Ratkaisu 3: Tehdään koulumatkoista turvallisia ja kannustetaan pyöräilyyn

Asuinalueet pitää suunnitella niin, että kulkeminen niin jalan, pyörällä kuin skuutilla on lapselle turvallista. Luovutaan kehoituksista olla pyöräilemättä kouluun ja poistetaan vaaranpaikat koulumatkalta. Lisätään kaduille hidasteita, lasketaan nopeusrajoituksia, lisätään kevyen liikenteen väyliä ja helpotetaan lasten havaitsemista katukuvassa erityisesti koulujen lähellä. Rakennetaan koulujen viereen lisää pyöräparkkeja ja ohjataan läpimenoliikenne toisaalle. Lisätään pyöräteille enemmän opasteita, joista selviää, milloin pitää väistää, missä pyörätie päättyy ja kuinka kiertää katutyöt turvallisesti.

Ratkaisu 4: Huomioidaan erityistarpeet liikuntapalveluissa

Liikunnan pitää olla kaikille saavutettavaa ja matalatkin kynnykset liikkumiselle tulee poistaa. Varmistetaan, että vammaisten ihmisten on myös tosiasiallisesti mahdollista päästä liikkumaan, esimerkiksi huolehtimalla, että kuljetuspalvelut ja mahdollisuus avustajaan on asianmukaisesti saatavilla.  Hyödynnetään samoja oppeja myös harrastamisen Suomen mallin rakentamisessa. Otetaan käyttöön kulttuurisensitiivisiä liikuntaratkaisuja tarjoammalla esimerkiksi naisille myös erillisiä uintivuoroja sekä oikeus burkinin käyttöön. Tuetaan järjestöjä, jotka toteuttavat kotouttavaa liikunta- ja harrastustoimintaa.

Ratkaisu 5: Lisätään askelia koulupäiviin

Jos koko pitkä koulupäivä kuluu istuen, ei ole ihme, jos nuoret eivät saa tarpeeksi askelia päivään. Liikkuva koulu ja opiskelu -hankkeilla on saatu lisättyä liikuntaa koulupäiviin ja tuotua liikuntaosaamista koulujen arkeen. Nyt on kuntien vuoro varmistaa, että opettajat saavat riittävästi tukea ja ohjausta liikunnan edistämiseen, jotta liikunnallisuuden edistäminen vakiintuu kouluissa tavaksi ja hyvät ideat pääsevät leviämään.