Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat hyvät kannustimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

Jatkossa kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, eli hallintokielellä ”hytessä”, korostuu.

Kunnat voivat vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Kuntien kautta tulevat koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Kunnat voivat tukea hyvinvointia ja terveyttä myös hyvän arkiympäristön ja infrastruktuurin kautta.

Sote-lainsäädännössä hyte on kuitenkin määritelty sekä kuntien että hyvinvointialueiden yhteiseksi tehtäväksi. Kun tärkeää asiaa järjestää kaksi tahoa, se tuppaa jäämään aina toisen tehtäväksi.  Hyte ei saa nyt pudota kahden tuolin väliin.

Jo pitkään hyvinvoinnin edistäminen on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön päämäärä. Enää ei pitäisi vain hoitaa sairautta vaan pyrkiä ehkäisemään niitä ennalta ja katsomaan kansalaisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Aivan liian usein ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin edistämisen rahat katoavat talousarvioista ja päätyvät sairauksien ja sosiaalisten ongelmien jälkikäteiseen hoitoon. Niiden ehkäisy ennalta olisi kuitenkin tehokkaampaa.

Ennaltaehkäisyn kannalta muun muassa liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja terveyttä edistävän ympäristön rakentaminen on tärkeää. Ympäristöllä on nimittäin tutkitusti merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin.

Luonto ja luonnossa liikkuminen lisäävät tutkitusti hyvinvointia: stressi vähenee, verenpaine laskee ja ahdistuneisuuden sekä masennuksen oireet voivat helpottua.

Hyvät yhteydet lähiluontoon tukevat ihmisten terveyttä. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan taata yhteys luontoon myös sellaisille henkilöille, jotka eivät pääse liikkumaan kauas asuinympäristöstään.

Kuntien sivistyspalvelut vaikuttavat erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voidaan hyvin aikaisin tunnistaa lasten ja nuorten haasteita ja etsiä heille tukea. Vaikka kuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, he löytyvät jatkossakin fyysisesti oppilaitoksista. Vain näin voidaan varmistaa, että oppilashuollon ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen rooli säilyy.

Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa tuleekin rakentaa tiiviiksi ja kun aukkoja jää, niin niitä on pystyttävä paikkaamaan moninaisella yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja hankkeiden avulla.

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti elinkeinopalvelujen ja työllisyyden taitavalla edistämisellä. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat tarjonneet lukemattomille nuorille tien itsenäiseen elämään.

Varmasti moni taho tunnistaa hyte-työn tärkeyden ihmisille ja julkiselle taloudelle. Yleiskatteellisena pieni mutta tärkeä hyte-rahoitus katoaa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissakin kuitenkin helposti sairauksien hoitoon ja kuntien puolella muihin tehtäviin.

Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Se on toistaiseksi melko pieni kannustin, jonka perusteella kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Vihreät ovat valmiita satsaamaan hyteen – onhan lopulta kyse meidän kaikkien hyvinvoinnista ja terveydestä. Kannatamme lämpimästi hyten osuuden lisäämistä kuntien rahoituksessa ja hyte-kertoimien kehittämistä. Nuo satsaukset näkyvät jatkossa säästöinä myös kuntien ja hyvinvointialueiden taloudessa.

Hyvinvointibudjettien ja koordinaattorien avulla työ etenee. Menestyksellistä ja vaikuttavaa hyte-työtä on tehty monilla alueilla elintapaohjauksen avulla.

Vaikuttavuuden kannalta olennaista on saada ihmiset myös aktiivisesti mukaan oman ja muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Asukkaiden osallistaminen ideointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen on avain onnistuneen hyten järjestämiseen.