Kun työn tekeminen on kannattavaa, ei keppiä tarvita

Hallitus päätti viime viikolla työllisyystoimista, joilla vahvistetaan valtiontaloutta 110 miljoonalla eurolla. Kokonaisuus oli kompromissi, joka sisälsi Vihreidenkin näkökulmasta askelia oikeaan suuntaan. Sosiaaliturvan tilkkutäkin korjaaminen ja askeleet kohti perustuloa tekevät työnteosta kannattavampaa.

Hallituksen tavoite on saavuttaa 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Suunta on tähän asti ollut hyvä: työllisyysaste on noussut jo yli 73 %:n. Viimeksi työllisyyden trendiluku on ollut yhtä korkealla ennen 1990-luvun lamaa.

Kun toimia tehdään, on kuitenkin tärkeää pitää silmällä isoa kuvaa. Kepittämällä ei synny kestävää työelämää. Sitä syntyy silloin, kun järjestelmä kannustaa työntekoon eikä työtön joudu seikkailemaan byrokratiaviidakossa.

Hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausittaisten tulojen mukaan eikä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Tämä selkeyttää järjestelmää, sillä tulot voivat tulla monesta lähteestä eikä toteutuneiden työtuntien määrä ole aina työntekijästä itsestään riippuvainen. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa, mikä lisää entisestään järjestelmän joustavuutta. 

Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi. Jos opiskelija pystyy tekemään töitä opintojen ohella, ei siitä kannata rankaista häntä. Toisaalta samaan aikaan olisi tärkeää, että myös pelkästään opintoihin keskittyminen olisi mahdollista. Opintorahan indeksiin sitominen oli tämän suhteen tärkeä ensimmäinen askel. Vihreät kannattaa opintorahan tason korottamista, vaikka tavoite ei tällä hallituskaudella olekaan vielä toteutunut. 

Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta työttömyysturvassa luovutaan, mikä parantaa taiteilijoiden, muusikoiden ja muiden luovien alojen ihmisten työttömyysturvaa. Lisäksi hallitus päätti useista muista toimista työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on muun muassa parantaa työvoiman kohtaantoa, lisätä jatkuvaa oppimista ja tukea työkykyä ja työelämässä pysymistä. 

Kun työelämää uudistetaan, se pitää tehdä myös reilusti. Päätimme hallituksessa vahvistaa työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta alipalkkauksen kitkemiseksi ja käynnistää työturvallisuuslain uudistaminen psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta. 

Päätimme myös nuorten työllisyyden edistämiseksi Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden vahvistamisesta lisäämällä YTHS:n rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan. Kaiken ikäisille suunnattua mielenterveystyötä on vahvistettava edelleen, sillä mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat tällä hetkellä suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Moni toimista oli siis oikean suuntaisia, mutta kaikkia sosiaaliturvajärjestelmän loukkuja ei olla vielä purettu. Ensi hallituskaudelle ulottuva sosiaaliturvan kokonaisuudistus  on tässä tärkeässä roolissa. Me vihreät kannatamme kaikille yhtäläistä perustuloa, joka vähentäisi byrokratiaa ja toisi turvaa elämäntilanteiden muutoksissa.