Kulttuurisetelillä mielenterveyttä nuorille ja nostetta kulttuurialalle

Tuetaan nuorten mielenterveyttä mm. ottamalla käyttöön 100 euron kulttuuriseteli oppivelvollisuuden täyttäville. Samalla kulttuuriala saa nostetta.

Nuoret voivat pahoin. Kyselytutkimusten mukaan kolme neljästä kokee pandemian heikentäneen henkistä hyvinvointiaan ja lähes puolet kärsii yksinäisyydestä jollain tavalla. Joka kolmas nuori kokee elämänsä merkityksettömäksi.

Nuorten hyvinvointia heikentävät huolet toimeentulosta, koronarajoitusten jättämät jäljet, kuormittavat opinnot ja pula mielenterveyspalveluista. Nuorten hätähuutoon tulee vastata erilaisin keinoin aina koulutuspoliittisista muutoksista terapiatakuuseen. Nuorten ei pitäisi uupua jo opinnoissaan, vaan heille tulisi tarjota tukea ja välineitä hyvinvointinsa ja  mielenterveytensä vahvistamiseen.

Ratkaisuja on monia, ja niitä tarvitaan monia. Esittelen yhden jo muualla käytössä olevan keinon mielenterveyskriisin purkamisen työkalupakkiin.

Kulttuurin käyttämisen positiivisilla vaikutuksilla mielenterveydelle on laaja tutkimusnäyttö. Taide ja kulttuuri parantavat tunteiden säätelyä, kehittävät selviytymiskeinoja ja madaltavat stressihormonien tasoja fyysisten terveyshyötyjen lisäksi. Tämä alentaa pitkässä juoksussa sotepalveluiden käyttöä. Kulttuurin kuluttamisen lisääminen on siis tehokasta hyvinvointitaloutta.

Monet kulttuuria ja taidetta tuottavat tahot tarjoavat palveluita maksutta alle 18-vuotiaille, mutta juuri täysi-ikäistyneet hyötyisivät näistä palveluista merkittävästi. Juuri toisen asteen päättävät ovat aikuisuuden ja itsenäistymisen kynnyksellä. Tässä iässä muutetaan pois kotoa ja aloitetaan opintoja tai työelämää. Monien toimeentulo on niukka. Siksi juuri oppivelvollisuutensa täyttäneiden taide- ja kulttuuripalveluiden käyttämistä tulee tukea.

Tämän vuoksi esitänkin valtakunnallisen kulttuurisetelin käyttöönottamista oppivelvollisuuden päättäville nuorille. Kulttuurisetelin arvoksi tulisi 100 euroa, ja sillä voisi ostaa esimerkiksi museokortin, konserttilippuja ja kirjoja. Yhden ikäluokan kulttuurisetelin hinnaksi tulisi näin alle 5 miljoonaa.

Uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että valtio maksaisi summan kunnille ja kunnat voisivat itse päättää toteuttamistavasta. Kunnat voisivat toteuttaa setelin maksusitoumuksena tai esimerkiksi Kaiku-kortin muodossa, jolla nuori voi ostaa vaikkapa konserttilippuja ja museokäyntejä.  Toinen vaihtoehto on erillinen sovellus, jolla nuori voisi ostaa tuotteita suoraan.

Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa on kaikissa käytössä vastaavanlaisia malleja ja ne ovat olleet menestys. Nuorten hyvinvointi on parantunut ja korona-aikana tiukoilla ollut kulttuuriala on saanut helpotusta.  

Kulttuuriseteli olisi hieno tapa onnitella vastavalmistunutta oppivelvollisuuden täyttämisestä, tukea kulttuurikasvatusta sekä elvyttää koronasta pahoin kärsinyttä kulttuurialaa.