Kulttuurilta leikkaaminen on pois ihmisten hyvinvoinnista, kulttuuriperinnön vaalimisesta ja työllisyydestä

Kulttuuri ja taide ovat jääneet marginaaliin poliittisessa keskustelussa Purran luksuspalveluletkautusta lukuunottamatta. Budjetissa ne näyttävät lähinnä hallituksen kelpuuttamilta leikkauskohteilta. Kulttuurin rahoitukselle olisi asetettava pitkäjänteinen tavoitetaso, kulttuuriala ja myös me vihreät olemme esittäneet rahoituksen nostoa yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista. Kulttuurin puolustaminen on identiteettimme, sananvapauden ja tulevaisuuden visionäärisyyden puolustamista.

Orpo-Purran hallitus tunnustaa luovien – ja kulttuurialojen kärsineen koronakriisistä huomattavasti. Siitä huolimatta hallitus ei tarjoa parannusta tilanteeseen – päin vastoin. Hallitus on leikannut alan rahoitusta kuluvan vuoden aikana kahdeksan miljoonaa ja lisää on tulossa. 

Luovien alojen vientipotentiaali ei niin ikään saa ansaitsemaansa mahdollisuutta, vaikka pientä parannusta TKI-rahoituksen kautta koitetaankin tarjota. Jää nähtäväksi, kuinka hyvin Business Finlandin yrityksille suunnattu tuki tavoittaa kulttuurialan usein pienet kotimaiset yritykset ja yhdistysmuotoiset toimijat. Tähän kannattaisi hallituksen tarttua heti ja varmistaa rahoituksen onnistuminen!

Hallitus pahentaa vielä korona-ajasta toipuvan kulttuurialan tilannetta vuonna 2025 leikkaamalla budjettiesityksessä kulttuurista ja taiteesta 17,4 miljoonaa euroa. Josta 10,9 miljoonaa euroa osuu esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoitukseen (esittävä taide 7,9 miljoonaa ja museot 3 miljoonaa euroa) ja 6,5 miljoonaa euroa valtionavustusmäärärahoihin.

Koko hallituskauden aikana summa tulee todennäköisesti olemaan vielä paljon tätäkin suurempi, sillä kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta ollaan leikkaamassa 150 miljoonaa euroa valtionavustuksia kuluvan hallituskauden aikana. Ei ole perusteltua, että OKM:n kulttuuribudjetista leikataan jo nyt neljä kertaa suurempi osuus kuin OKM:n muusta budjetista! 

Moni kulttuuritoimija on syvästi huolissaan ja aiheesta, sillä hallituksen leikkaukset rapauttavat kulttuurialaa ennennäkemättömän syvästi, teattereiden ja museoiden leikkaukset ovat niin kategorisia, ettei niitä voi toteuttaa lakkauttamatta toimintoja paikoin kokonaan. Museoiden osalta ratkaisun neljän museon: Seurasaaren, Hvitträskin, Louhisaaren ja Langinkosken sulkemisesta saimmekin jo nähdä. Tämän ei tosiaan pitäisi tulla ministerille yllätyksenä, onneksi valmiutta museoiden rahoituksen korjaamisen nyt kuitenkin löytyi täydentävään talousarvioesitykseen. 

Seuraavaksi näimme eilen, kuinka mm. teattereita koskevat leikkaukset kohdentuivat, kun päätös esittävän taiteen valtionosuusrahoituksesta ensi vuodelle julkaistiin. 

Hallituksen kaavailemat leikkaukset jakautuvat epätasaisesti, sillä joillakin säästö on kaksi prosenttia, mutta monilla yli kymmenen prosenttia. Joidenkin teattereiden rahoitus vähenee kertaheitolla 10–17 prosenttia, mikä aiheuttaa rajuja  muutoksia toimintaan.

Suurimmat leikkaukset kohdistuvat suuriin kaupunginteattereihin, maakuntateattereihin ja Helsingissä niin sanottuihin ryhmämuotoisiin teattereihin, kuten KOM-teatteri, Ryhmäteatteri ja Q-teatteri. 

Kuntien kiristyvä talous sitten toisesta suunnasta vähentää kuntien mahdollisuutta paikata valtion leikkauksia. Helsinki lienee ainoa kunta, joka tähän tulee kykenemään.

Saamalla rajut leikkaukset osuvat myös kulttuurin ja taiteen tekijöiden toimeentuloon, kuten yksityisen kopioinnin hyvityksen vähennys. Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain takaama rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä.

FCG:n johtavan asiantuntija, VTT Pasi Holmin laskelman mukaan yksityisen kopioinnin 5,5 miljoonan euron leikkauksen todellinen taloudellinen haitta voi yhteenlaskettuna olla lopulta jopa 45,9 miljoonaa euroa.

Eikä tässä vielä kaikki: Hallitus lisää kulttuurialan ahdinkoa myös nostamalla arvonlisäveroa sekä leikkaamalla sosiaalitukia ja osa-aikatyön mahdollisuuksia.

Kulttuuriharrastus tukee osallisuutta ja hyvinvointia 

Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen (Kansalaisfoorumi, 2024) tulokset tuovat esiin, miten merkittävä rooli kulttuuriharrastuksella on esimerkiksi sosiaalisten suhteiden lisääntymiseen, ryhmässä toimimiseen ja itseluottamuksen vahvistumiseen.  Kulttuuriharrastastukset ehkäisevät syrjäytymistä, lisäävät osallisuutta yhteiskuntaan, tuottavat hyvinvointia sekä kehittävät demokratiataitoja. 

Valitettavasti leikkausten myötä myös lasten ja nuorten kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet heikentyvät. Harrastusten Suomen mallin pitäisi huomioida mieluisan kulttuuriharrastuksen mahdollisuus kaikille nuorille ympäri Suomen. Taiteen perusopetuksen piiriin pitäisi pystyä lisäämään myös uusia oppilaitoksia ja lisätä esimerkiksi nuorten itse toivomien harrastusten, kuten sirkuksen, tanssin ja valokuvaamisen mahdollisuuksia.

Kulttuuriperintö vahvistaa identiteettiä ja itseymmärrystä

Kulttuurilla ja taiteella ylläpidetään kansallista itsetuntoa ja itseymmärrystä. Kulttuuriperintö on sekä aineellista että aineetonta. Sen säilyttäminen on tärkeää, jotta tunnistamme arvomme, uskomuksemme, tietomme ja perinteemme, sekä muistamme mistä tulemme ja keitä olemme.

Eduskuntatalon pylväiden värjääminen herätti vahvan vastustusreaktion, jossa myös eduskuntatalon kulttuuriperinnöllinen arvo nostettiin keskusteluun. Ristiriitaista on, että kulttuuriperinnöllä ei vaikuta olevan samanlaista arvoa hallituspuolueiden silmissä, kun kyse on paikallisten arvorakennusten kunnostamisesta tai museoilta leikkaamisesta. 

Kulttuuriperintöä uhkaa myös hallituksen esitys rakentamislain muutokseksi, jossa kulttuuriympäristön suojaa murennettaisiin merkittävästi. Rakentamislakiesityksessä luovuttaisiin museoviranomaisen valitusoikeudesta paikallisesti merkittävien kohteiden osalta. Myös yhteisöjen, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai valitusoikeudesta luovuttaisiin. Lisäksi kuntien omistamille suojelurakennuksille luodaan kyseenalainen ja lyhytnäköinen pikakaista purkamiselle. Muutokset kaventavat  myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. 

Nämä esitykset jatkavat synkkää tarinaa kulttuurin ja kulttuuriperintömme arvostuksen puutteesta.

Rahoitusleikkaukset syövät pohjaa kultturipoliittiselta selonteolta 

Jos pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma puuttuu, jatkuu riski kulttuurin alasajolle tulevissa budjettiesityksissä. Ensialkuun alan kasvutavoite voisi olla kulttuurin osuuden nousu EU:n keskiarvon tasolle osuutena bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä se on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 3,1%, kun EU:n keskiarvo on 4,4%. Kulttuuripoliittisesta selonteosta puuttuvat sekä  rahoitus- että kasvutavoite kokonaan. Sitoutuminen rahoitukseen osoittaisi vastuuta kulttuurista myös taloudellisesti epävarmoina aikoina, pidemmälle tulevaisuuteen ja yli hallituskausien. Kasvutavoite taas ohjaisi myös muita ministeriöitä, kuten työ- ja elinkeinoministeriötä sekä ulkoministeriötä huomioimaan paremmin luovien alojen potentiaalin.