Kulttuuri- ja tapahtuma-alaa avattava pikimmiten

Eduskunnassa keskustellaan huomenna tapahtumatakuusta, jolla tuodaan kulttuuri- ja tapahtuma-alalle uskoa tulevaisuuteen ja luodaan edellytyksiä suunnitella kulttuurikesää ja -syksyä. Suureena toiveena on, että hallitus edistää samalla terveysturvallisten tapahtumien toteutumista. Esimerkiksi ulkotilaisuudet, ravintolaesiintymiset ja suurten teatteritilojen avaamiset ovat varmasti mahdollisia toteuttaa lyhyelläkin aikajänteellä. Nykyinen tilanne on hämmentänyt monia ja perustellusti tilanne on nähty epäoikeudenmukaisena. Tapahtumatoimialaa pitää kohdella tasapuolisesti suhteessa muihin toimialoihin ja niiden terveysturvallisuusriskeihin.

Tapahtuma-alan merkitys Suomen taloudelle ja työllisyydelle on merkittävä. Tapahtumateollisuuden liikevaihto on 2,35 miljardia euroa ja ala työllistää paitsi 20 000 vakituista työntekijää, myös 175 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumien ympärille keskittyy aina myös matkailu-, majoitus- ja ravintolatoimintaa, ja lisäksi ne työllistävät alihankintaketjujen kautta merkittävän määrän ihmisiä. Tapahtumateollisuuden merkitys pitää tunnistaa nykyistä paremmin osana Suomen taloutta ja työllisyyttä. Jos tapahtumia ei lähdetä rivakammin avaamaan, hidastaa se myös suotuisaa työllisyyskehitystä.

Tapahtumatakuu luo näkymää kulttuurikesälle- ja ainakin syksylle koronan jäljiltä

On hienoa että tapahtumatakuu saatiin eteenpäin nyt, vaikka sille olisi ollut tarvetta jo huomattavasti aiemminkin. Moni kesän suurtapahtuman järjestäjä on jo ilmoittanut peruvansa tilaisuudet tältä kesältä. Suomi on pitkään elänyt viennistä ja teollisuudesta, ja hyviä tapoja näiden alojen tukemiseen ja vauhdittamiseen on kehitetty. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvin hahmotettu kulttuurin ja tapahtuma-alan merkitystä osana dynaamista taloutta ja elinkeinona, joka työllistää. Samalla musiikki-, teatteri- ja taidetapahtumat ovat monelle suomalaiselle se kesän kohokohta, joka tuo iloa ja eloa lomakauteen. Olisi ollut suuri pettymys, jos tukea ei olisi saatu ja moni toimija olisi joutunut luopumaan tapahtumien suunnittelusta.

Tapahtumatakuuta maksetaan, jos tapahtuma joudutaan perumaan koronan vuoksi. On todella hienoa, että tuki koskee myös syksyn tapahtumia, kun alkujaan suunnitelmissa oli suunnata tuki ainoastaan kesätapahtumille. Voimme olla tyytyväisiä myös siitä, että tukisummaa saatiin korotettua kattamaan 85 % peruutetun tapahtuman kuluista ehdotuksessa alunperin olleen 70 % sijaan.

Tapahtumatakuun ulkopuolelle kuitenkin jäävät valitettavasti esimerkiksi yhdistyspohjaiset tapahtumanjärjestäjät. Tapahtumatakuun ulottamista myös yhdistysmuotoisiin tapahtumajärjestäjiin tulisi siis selvittää ja harkita vakavasti.

Tarvitaan siirtymä kohti perustuloa ja parempaa taiteen ja kulttuurin tukea

Tapahtumatakuu on yksi hallituksen keinoista auttaa ahdingossa olevaa kulttuuri- ja tapahtuma-alaa ja varmistaa, että ala saadaan herätettyä jälleen eloon koronan jäljiltä. Takuutuen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaetaan työskentelytukia taiteen ja kulttuurialan ammattilaisille yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Teattereille, orkestereille ja museoille jaetaan 20 miljoonaa euroa ja sillä tuella pystytään valmistautumaan syksyn näyttely-, konsertti- ja esityskauteen. Myös monia muita toimijoita, kuten taiteen perusopetusta, tuetaan ja tuen riittävyyttä ja myös valtionosuutta saavien oppilaitosten tilanne pitää huomioida vielä seuraavissa lisätalousarvioissa. Tukea on nyt kohdennettava ennen kaikkea eniten menetyksiä kokeneelle esittävälle taiteelle. Samalla on tärkeää huolehtia kulttuuri- ja luovien alojen rahoituksen riittävyydestä pitkällä aikavälillä, kun uutta rahoitusmallia Veikkauksen edunsaajille luodaan.

Tapahtumatakuun ja muiden tilapäisten tukimuotojen rinnalla olisi tärkeää kehittää kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille suunnattua tukijärjestelmää ja sosiaaliturvaa, joka toimisi erilaisissa tilanteissa. Tapahtumateollisuudessa on hyvin erikokoisia toimijoita ja ammattiryhmien työn luonteet vaihtelevat suuresti. Tarpeet tuelle ovat siis erilaiset. Erityisesti freelancereiden ja keikkatyöläisten sekä useasta tulonlähteestä toimeentulonsa saavien osalta koronapandemia on tehnyt vielä aiempaa selvemmin näkyväksi merkittäviä epäkohtia toimeentuloturvan osalta. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin estämään yksilöiden tippuminen turvaverkkojen ulkopuolelle ja säilytettävä työn vastaanottaminen kannattavana. Tästä syystä olisi jälleen kerran hyvä käydä laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua universaalista perustulosta sekä edetä myös eri toimeentulonlähteitä huomioivan yhdistelmävakuutuksen valmistelussa.