Krista Mikkosen ryhmäpuhe 15.5. – Välikysymys hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta

Orpon hallitus on valinnut talouspolitiikan linjan, jolla syvennetään eriarvoisuutta. Työllisyystoimia, jotka vähentävät kannustimia vastaanottaa työtä. Maahanmuuttopolitiikan, joka vaikeuttaa osaajapulaa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan linjan, jossa julkista terveydenhuoltoa rapautetaan.

Me Vihreät uudistaisimme taloutta niin, että se mahtuu yhden planeetan rajoihin. Huolehtisimme sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vahvistaisimme osaamista.

Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen. Olemme olleet kuin se lastenlaulun pieni kirppu, joka on pärjännyt järjellä härän voimaa vastaan. Pienenä kansana olemme mahdollistaneet opiskelun jokaiselle, sillä meillä ei ole ollut varaa heittää kenenkään potentiaalia hukkaan. Orpon hallitukselle näyttää olevan.

Yhä nopeammin muuttuvassa ajassa osaamisen ylläpito ja päivittäminen on entistä tärkeämpää. Ja silti hallitus leikkaa juuri siitä.

Se tarkoittaa, että yhä useamman nuoren elämänpolun määrittelee vanhempien tulotaso.
Se tarkoittaa, että yhä useamman on mahdotonta palata opinpolulle aikuisiällä.

Nyt pitäisi satsata osaamistason nostoon, ei tehdä siitä vain hyvin pärjäävien etuoikeus.

Tarvitsemme myös entistä kipeämmin työperäistä maahanmuuttoa, mutta hallitus tekee kaikkensa vähentääkseen maamme houkuttelevuutta.

Kaikkein hulluinta on, että hallitus on ajamassa maasta pois täällä jo asuvia. Moni turvapaikanhakija on odottanut päätöstä vuosia ja sillä aikaa oppinut kielen, perustanut perheen, käy töissä ja maksaa veroja. Jos saapunut päätös on sitten ollut kielteinen, on hän voinut hakea työperäistä oleskelulupaa ja jatkaa työssään. Nyt hallitus on kieltämässä tämän mahdollisuuden ja potkimassa pois tänne jo asettuneet. Tämä on paitsi kohtuutonta yksilölle niin erittäin lyhytnäköistä yhteiskunnalle.

Kuolleella planeetalla ei ole taloutta eikä työpaikkoja.

Kestävän talouden reunaehto on, että se asettuu maapallon kantokyvyn raameihin. Jo nyt maksamme merkittäviä summia niistä haitoista, joita esimerkiksi ilmaston kuumenemisen myötä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt aiheuttavat.

Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti arvioi, että ilmastotuhojen korjaaminen tulee globaalisti jopa kuusi kertaa kalliimmaksi kuin mitä maksaisi kuumenemisen rajaaminen alle kahteen asteeseen. Ilmastotuhot heikentävät maailmantaloutta jopa viidenneksellä nykyisestä vuoteen 2050.

Jo nyt yli puolet suomalaisista yrityksistä kertoo luontokadon vaikuttavan niiden toimintaan.
Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen ovat talouspolitiikan kovaa ydintä.
Taloutemme tulee uudistaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäväksi.

Keinoja kyllä on, mutta hallitukselta puuttuu rohkeus.

Ensinnäkin tarvitsemme haitoille hinnan, kuten ympäristöhaittojen verotusta ja haittamaksuja. Silloin euro ohjaa yrityksiä etsimään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Samalla aiheuttaja maksaa haitat, eivätkä ne kaadu veronmaksajien syliin.

Toiseksi on vihdoin päästävä eroon ympäristölle haitallisista tuista. On järjetöntä, että valtio maksaa ensin yhdestä taskusta fossiilitukia ilmastopäästöjen kasvattamiseen ja sitten kaivaa toisesta taskusta rahaa niiden vähentämiseksi. Tai tukee toimia, jotka lisäävät luontokatoa ja pilaavat vesistöjä ja sitten käyttää miljoonia tästä syntyneiden haittojen korjaamiseksi.

Kolmanneksi on aika saada kiertotalouteen vauhtia.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotalous vahvistaisi merkittävästi Suomen talouskehitystä vuoteen 2035 mennessä samanaikaisesti kun ilmastopäästöt ja neitseellisen raaka-aineen käyttö vähenevät. On arvioitu, että ensi vuosikymmenen loppuun kiertotalouden innovaatiot toisivat Eurooppaan jopa 700 000 uutta työpaikkaa. Tätä mahdollisuutta Suomen ei pidä missata.

Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen. Ilman luottamusta ei ole kestävää taloutta.

Tarvitsemme tekoja, jotka vahvistavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan, politiikkaan ja demokratiaan. Luottamusta siihen, että ilmasto- ja luontokriisi halutaan ratkaista. Luottamusta siihen, että elämä kantaa ja huomenna on paremmin,

Orpon hallituksen politiikka ei vahvista kestävää taloutta. Valtionvelka kasvaa, työttömyys lisääntyy, eriarvoisuus ihmisten välillä syvenee ja hallitus laiminlyö ilmasto- ja luontotyön.

Edellä mainituin perustein esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.