Krista Mikkosen puhe puoluevaltuuskunnassa 28.11.2020

Rakkaat vihreät ystävät,
Kuluva vuosi on ollut hyvin raskas.

Yli 1,3 miljoonaa ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Vaikka meillä Suomessa tauti on saatu pidettyä muuhun maailmaan verrattuna hyvin hallinnassa, ei meilläkään ole vältytty kuolemilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tautitilanne on taas pahenemassa. On tärkeää, että jokainen noudatamme suosituksia ja huolehdimme turvaväleistä.

Samaan aikaan, kun teemme työtä akuutin terveyskriisin torjumiseksi, on meidän yhtä tärkeää puuttua pandemian juurisyihin. Vain siten voimme välttää uudet pandemiat.

Maailman luontopaneelin lokakuussa julkaiseman raportin mukaan kaikki tunnetut pandemiat ovat lähtöisin eläinten ja ihmisten kohtaamisista.

Todennäköisyys sille, että taudit pääsevät leviämään eläimistä ihmisiin kasvaa tehostuvan maankäytön, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen myötä.
Ratkaisut pandemioiden, luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat samoja. Luonnonvarojen ylikulutuksen on loputtava. Ihmiskunnan kulutuksen tulee pysyä maapallon kantokyvyn asettamissa raameissa.

Tämä edellyttää kokonaisvaltaista muutosta koko yhteiskunnassamme. Lineaarisesta talousajattelusta on siirryttävä kiertotalouteen. Siinä kerran käyttöönotetut luonnonvarat pysyvät kierrossa, energiaa ja materiaa käytetään tehokkaasti, omistamisen sijaan siirrytään jakamiseen ja palveluiden ostoon.

Mittakaavaa tarvittavalle muutokselle antaa se, millä tavalla koronapandemia vaikutti maailman ylikulutuspäivään.

Maapallon vuotuinen luonnonvarojen ylikulutuspäivä, jolloin olemme kuluttaneet laskennallisesti loppuun kaikki planeettamme kuluvana vuonna tuottamat luonnonvarat, myöhästyi koronapandemian vuoksi vain noin kolme viikkoa.

Kuvitelkaa, vain kaksi viikkoa. 

Vaikka lento- ja muu liikenne sekä monet arkipäivämme tavalliset asiat loppuivat hetkeksi kuin seinään, ei sekään riittänyt tekemään elämäntavastamme lähellekään kestävää. Vuoden 2020 alkupuoliskolla maailman hiilidioksidipäästöt laskivat vain noin 9 %. Ja ne ovat sittemmin jo palanneet lähelle normaalia.

Globaalin kestävyyskriisin torjunta edellyttää suuria muutoksia.

Me Vihreät haluamme, että tuo muutos on hallittu. Haluamme, että se on jokaisen kannalta reilu ja pidämme kaikki mukana.

Hyvät ystävät,

Koronaviruksen aiheuttama talouden notkahdus tarkoittaa myös uuden alkua. Käsissämme on mahdollisuus muutokseen. Meillä on nyt harvinainen tilaisuus nostaa Suomi takaisin jaloilleen ja rakentaa uudenlaista, kestävää Suomea.

Nyt tehtävillä elvytyspäätöksillä on kauaskantoisia seurauksia. Emme halua katsoa taaksepäin ja sitoa tulevien vuosien kehitystä fossiilitalouteen, vaan astua rohkeasti tulevaisuuteen ja vauhdittaa reilua siirtymää kohti hiilineutraalia, luonnon monimuotoisuuden turvaavaa kiertotalousyhteiskuntaa.

Asetin ympäristöministeriöön jo aikaisin keväällä työryhmän, joka valmisteli hallituksen käyttöön kestävän elvytyksen kriteeristön ja useita konkreettisia esityksiä. Työryhmän työ myös osoitti, miten laajasti yhteiskunnan eri sektorit näkevät kestävän elvytyksen mahdollisuutena.

Kriteeristön avulla olemme voineet tarkastella ehdotettuja elvytystoimia ja luokitella ne kestäviksi tai kestämättömiksi.

Olemme tänä vuonna tehneet paljon kestävän elvytyksen toimia, joiden positiiviset ilmasto- ja luontovaikutukset näkyvät vielä pitkään. Kevään elvytyspaketissa kestäviä hankkeita oli arviolta jopa 1,5 miljardin euron edestä.

Olemme esimerkiksi tukeneet kävely- ja pyöräteiden rakentamista, aloittaneet uusien raideyhteyksien luomisen, tukeneet öljylämmityksestä luopumista ja puhtaan energian hankkeita.

Olemme rahoittaneet soiden ja muiden elinympäristöjen ennallistamista, pohjoisen metsien suojelua sekä luonnon virkistyskäyttöalueiden kunnostusta.

Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, jotka lisäävät sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia, edistävät ympäristökriisin ratkaisua ja luovat samalla työtä ympäri Suomea.

Nyt vihreä elvytys ottaa uuden ison askeleen eteenpäin tulevan EU:n elvytysvälineen myötä. Hyväksyimme eilen valtioneuvoston istunnossa Suomen kestävän kasvun ohjelman – eli suunnitelman siitä, miten Suomi käyttää EU:n elpymispaketin varoja, joita odotetaan suunnattavan Suomeen jopa 2,3 miljardia. Ja kun laskemme mukaan myös muut EU:n rahoitusinstrumentit muun muassa reilun siirtymän rahaston ja maaseuturahaston noustaan kolmen miljardin tasolle.

Miten tämä raha sitten pitäisi käyttää?

Olemme hallituksessa päättäneet, että vähintään puolet EU:n elpymisvälineen varoista ohjataan ilmastotoimiin eikä millään toimilla saa aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastotavoitteen saavuttamiselle. Päätös on historiallinen.

Kolmeksi tärkeimmäksi käyttökohteeksi nostaisin:

1) Tuloillaan olevien uusien puhtaiden energiamuotojen eli merituulen, suuren mittaluokan aurinkovoiman ja syvälämmön vauhdittaminen. Mallina voisi olla ilmastopaneelinkin esittämä kilpailutus.

2) Rakennusten energiaremonttien vauhdittamisen, kuten taloyhtiöiden energiaremonttien ja omakotitalojen öljylämmityksestä luopumisen tuen. Tällainen “remonttiaalto” sekä työllistää tehokkaasti että auttaa ilmastotavoitteidemme saavuttamisessa.

3) Teollisuuden ilmastotyön tukemisen niin sanotulla sähköistymisen tuella, jota yritykset voisivat hakea vähähiilisyyttä tukeviin investointeihinsa. Suomalainen teollisuus on hahmotellut omissa ilmastotiekartoissaan kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja nyt voimme auttaa niihin pääsemisessä.

Käynnissä on neljäs teollinen vallankumous. Vallankumous kohti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Elvytystoimilla tulee varmistaa, että Suomi ja yrityksemme ovat tämän kehityksen etujoukoissa mukana kansainvälisessä kilpailussa, jossa kysyntä puhtaille ja kestäville ratkaisuille on valtaisa.
Suomen vientiteollisuus tulee hyötymään siitä, että kaikkien EU-maiden elpymisohjelmissa painotetaan vihreää siirtymää ja puhtaita investointeja. Se tuo vientimarkkinoita vähähiilisille ratkaisuille, joissa suomalaiset yritykset ovat jo hyviä ja jossa haluamme kehittyä vielä pidemmälle.
Kestävän elvytyksen tulee näkyä myös ihmisten arkielämässä. Tämän tulee tarkoittaa esimerkiksi lisääntyviä sähköautojen ja biokaasuautojen lataus- ja tankkauspaikkoja, kehittyvää joukkoliikennettä, mahdollisuuksia saada tukea kodin lämmitystavan vaihtamiseen pois öljystä ja laskevaa asumisen hiilijalanjälkeä kun kaukolämmöstä ja sähköstä tulee puhtaampaa.

Elvytysrahalla tulee myös auttaa luontoamme. Kaupunkien luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan jouduttaa hulevesien hallintaa, ja pilaantuneiden maiden kunnostuksilla vähentää vaikkapa hylättyjen kaivosten aiheuttamia riskejä terveydelle ja ympäristölle. EU:n reilun siirtymän rahastosta tulee rahoittaa soiden ennallistamista, mikä tuo työtä turpeennoston tilalle.

Hyvät ystävä,

Jatkamme hallituksessa kestävän elvytyksen vauhdittamana määrätietoisesti ilmastopolitiikkaa, jonka maalin asetimme hallitusohjelmassa.

Asetimme hiilineutraaliustavoitteen 2035, koska se oli ilmastopaneelin arvion mukaan linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.

Meillä ei silloin ollut vielä valmiina keinoja, joilla tähän tavoitteeseen päästään. Siksi olemmekin kuluneet 1,5 vuotta tehneet töitä niin maatalouden, teollisuuden, metsätalouden, energiantuotannon, liikenteen kuin lämmityksenkin saralla löytääksemme riittävät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.

Alkuvuodesta hallitus arvioi, että hiilineutraalin Suomen rakentamiseksi tarvitaan vielä noin 19 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöleikkaukset sekä 3 miljoonan tonnin hiilinielujen kasvattamisen.

Tästä kuilusta vähintään 3 miljoonaa tonnia kurottiin kiinni syksyn budjettiriiihen energiaverouudistuksessa, jossa lähes kaksinkertaistimme turpeen veron, nostimme muiden fossiilisten polttoaineiden verotusta ja lopetimme kaksi ilmastolle haitallista tukea.

Kesällä julkaistuissa teollisuuden vähähiilitiekartoissa teollisuus yhteistyössä hallituksen kanssa löysi jopa 10 miljoonan tonnin edestä päästövähennysmahdollisuuksia. 

Tällä hetkellä neuvottelemme liikenteen päästövähennyksistä ja fossiilittoman liikenteen tiekartasta.

Loput ilmastotoimet tulevat päätettäväksi ensi ja seuraavana vuonna. Silloin neuvottelemme energia- ja ilmastostrategiasta, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmasta.

Kaikkia hiilineutraaliuteen tarvittavia päätöksiä ei siis ole vielä tehty, mutta olemme hyvässä vauhdissa.

Meidän Vihreiden tehtävä on huolehtia siitä, että vauhti säilyy ja tarvittavat päästövähennystoimet löydetään. Tehtävä ei ole helppo mutta se on välttämätön.

Hyvät ystävät,

Korona on muuttanut arkeamme monella kielteisellä tavalla, mutta yhdestä sen tuomasta kehityksestä voi olla iloinen. Suomalaiset ovat tänä vuonna löytäneet luontoon.

Lenkkipolut ja lähimetsät ovat täyttyneet ulkoilijoista. Kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat keväällä ja kesällä keskimäärin 20 prosenttia, ja retkeilijät ovat löytäneet myös ennestään vähemmän tutut puistot. Joissain puistoissa kävijämäärät ovat jopa 2,5 kertaistuneet.

Monella suomalaisella luonto on lähellä. Asumme keskimäärin 700 m päässä lähimmästä metsästä. Moni on tänä vuonna ymmärtänyt, miten upea asia tämä on.

Luonto on todellinen henkireikä sekä virkistyksen ja ilon lähde. Tutkimusten mukaan lyhytkin kävely luonnossa rauhoittaa ja lisää hyvinvointia.

Jo ennen koronan tuomaa ulkoilubuumia olimme päättäneet nostaa merkittävästi valtion virkistyskäyttöalueiden rahoitusta, jolla ylläpidetään alueiden rakenteita. Virkistyskäyttöalueiden korjausvelka oli edellisillä hallituskausilla päässyt kasvamaan kohtuuttoman suureksi. Nyt tuota korjausvelkaa kurotaan kovaa vauhtia umpeen ja se on käytännössä jo puolitettu. Polkuja, nuotiopaikkoja ja pitkospuita kunnostetaan ympäri maata.

Koronan tuomaan lisäpaineeseen olemme vastanneet suuntaamalla uutta rahoitusta kuntien virkitysalueille.

Vastaamme ihmisten tarpeeseen liikkua luonnossa myös perustamalla kokonaan uusia virkistyskäyttöalueita.

Olen todella ylpeä viime viikolla kertomistani iloisista kansallispuistouutisista. Ympäristöministeriön selvityksen perusteella valitsimme jatkoon meille tulleista kansallispuistohakemuksista kaksi. Sallatunturin ja Evon metsäalueen. Lähdemme nyt tekemään työtä sen eteen, että saamme näistä kahdesta Suomeen uudet kansallispuistot.

Vaikka kansallispuistot aina piristävät alueensa matkailua ja lisäävät elinvoimaa, on niiden perustamisen perimmäisenä syynä luonnon monimuotoisuuden suojelu. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita.
Hyvät ystävät,

Luonnossa liikkumisen kasvu on tätä vuonna johtanut tutkimusten mukaan myös suomalaisten luontosuhteen syventymiseen.

Yhä useampi on varmasti myös tullut tietoiseksi luonnon hätätilasta.

Maassamme joka yhdeksäs laji uhkaa kuolla sukupuuttoon. Maailmanlaajuisesti jopa miljoona lajia on vaarassa hävitä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Saamme vähän väliä lukea hälyttäviä tutkimustuloksia luonnon monimuotoisuuden tilasta. Luontokatoa ei ole saatu kuriin, se on päinvastoin kiihtynyt.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu oli Vihreän puolueen perustamisen ytimessä.

Me olemme koko puolueemme olemassaolon ajan olleet ne, jotka pitävät luonnon puolta kaikessa päätöksenteossa ja kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Nyt meidän kädenjälkemme näkyy vahvasti tämän hallituksen toiminnassa.

Olemme nostaneet luonnonsuojelun vuosittaista rahoitusta sadalla miljoonalla eurolla eikä tästä ole tingitty edes koronan takia. Luonnonsuojelun rahoitus on tällä hetkellä korkeammalla kuin koskaan aiemmin.

Lisärahoituksella on saatu jo paljon aikaan.

Olemme käynnistäneet ainutlaatuisen Helmi-elinympäristöohjelman, jonka avulla kartoitetaan, kunnostetaan, ennallistetaan ja suojellaan Suomen luonnon helmiä eli arvokkaita elinympäristöjä.

Olemme suojelleet jo liki 4000 hehtaaria soita.

Olemme laajentaneet metsien vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuden koko maahan.

Olemme laskeneet Metsähallituksen tuottotavoitetta ja vähentäneet avohakkuita valtion mailla.

Toimistamme olemme saaneet kiitosta niin kansainvälisesti kuin kotimaassa ympäri Suomea. Tällaista ympäristöhallinnon vahvistamista ei ole aiemmin nähty.

Nämä jo aikaan saadut vihreät saavutukset ovat jokaisen meidän ansiota. Ilman kevään 2019 historiallista vaalivoittoa, eivät nämä päätökset olisi olleet mahdollisia. Muistetaan tämä ensi keväänä kuntavaalikentillä. Sillä mitä teemme, on väliä.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.

Valtuuskunta hyväksyy tänä viikonloppuna uuden metsäpoliittisen ohjelman. Ohjelmassa esitetään paljon sellaisia hyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden parissa riittää työtä myös tulevilla vaalikausilla.

Metsillä on aina ollut tärkeä rooli suomalaisille, niitä ei suotta ole sanottu vihreäksi kullaksi. Metsät ovat meille niin taloudellisen kuin henkisen hyvinvoinnin lähde. Näin on myös jatkossa. Puu on monikäyttöinen uusiutuva luonnonvara, jota tulee hyödyntää kestävästi.

Kestävyydessä tulee huomioida entistä vahvemmin myös ekologinen kestävyys ja ilmastokestävyys. Metsä on avainroolissa suomalaisen elonkirjon ylläpitäjänä, sillä valtaosa luontoympäristöstämme on metsää. Ilmastopolitiikasta metsien rooli hiilensitojana on korvaamaton: toistaiseksi meillä ei ole muuta toimivaa  keinoa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä kuin kasvien yhteyttäminen.

Valitettavasti metsäluontomme ei voi hyvin, vaan yhä useampaa metsälajia uhkaa häviäminen.

Hätätilassa olevan metsäluonnon auttamiseksi on lisättävä suojelualueita. Vanhat ja luontoarvoiltaan merkittävät valtion metsät on rajattava hakkuiden ulkopuolelle.

Yksin suojelualueet eivät kuitenkaan riitä, vaan toimia tarvitaan myös niiden ulkopuolella. Luonto on otettava huomioon kaikessa ihmistoiminnassa ja siksi myös talousmetsien metsänkäsittelytapoja on muutettava ympäristöystävällisemmiksi. Metsänhoidon tukijärjestelmä vaatii kokonaisvaltaista uudistusta siten, että ympäristölle haitalliset tuet ohjataan ympäristön tilan parantamiseen.

Edellisen metsäohjelmamme hyväksymisen jälkeen on kertynyt paljon uutta tietoa metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Keskustelu metsistä ja ilmastosta onkin ollut viime vuosina hyvin kiivasta eikä suotta.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Päästövähennyksien lisäksi tarvitsemme tavoitteen saavuttamiseen hiiltä sitovia metsiä ja metsien maaperää.

Metsäohjelman yhtenä lähtökohtana on metsien hiilivaraston suojeleminen ja kasvattaminen. Hakkuiden on oltava maltillisella tasolla ja jatkuvan kasvatuksen osuutta on lisättävä selvästi. Metsäteollisuutta on tuettava uudistamaan tuotepalettiaan siten, että nykyistä selvästi isompi osuus tuotteista toimii pitkäikäisinä hiilivarastoina.

Lisäksi on tuettava metsänomistajia saamaan metsistään tuloja muutenkin kuin puuta hakkaamalla. Esimerkiksi luontomatkailu ja erilaisten luonnontuotteiden kerääminen ovat hakkuille vaihtoehtoisia tulonlähteitä. On myös selvitettävä mahdollisuutta maksaa metsänomistajille korvausta hiilen sitomisesta.

Hyvät ystävät,

Vaikka olemme saaneet jo paljon aikaan, riittää meille Vihreille työtä vielä tällä hallituskaudella ja sen jälkeen.

Seuraava näytön paikkamme on ensi kevään kuntavaaleissa. Monet ihmisen, luonnon ja ilmaston kannalta tärkeät päätökset tehdään kunnissa.

Huolehditaan siitä, että vihreillä arvoilla on puolustajansa joka kunnassa.

Oikein antoisaa valtuuskunnan kokousta kaikille!