Krista Mikkosen puhe puoluevaltuuskunnassa 26.5.2018

Hyvä valtuuskunta, Sipilän hallitus on koko kautensa ajan systemaattisesti heikentänyt ympäristönsuojelua.

EDIT: Korjattu kirjoitusvirhe turpeennoston ja kaivosten ympäristölupiin liittyen 26.5.2018 klo 18.22.

Ensitöikseen se leikkasi rajusti luonnonsuojelurahoista.

Sen jälkeen hallitus on kaventanut merkittävästi ympäristöviranomaisten valvontaa maankäytössä.

• Elyt eivät voi enää ohjata kuntien kaavoitusta ja niiden valitusoikeutta on rajattu.

• Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä.

• Rantarakentamisen ja rakennussuojelun poikkeamisluvat on siirretty Elyiltä kuntien itsensä päätettäviksi

Biotalousbuumissaan hallitus on kasvattanut rajusti metsien hakkuumääriä, mikä uhkaa niin ilmastotavoitteita kuin metsien monimuotoisuutta.

Lisäksi on esimerkiksi pidennetty turpeenottolupia, helpotettu koneellista kullanhuuhdontaa,

sallittu uhanalaisten petoeläinten metsästys ja heikennetty jätevesipäästöjen valvonnan laatua

Eikä tässä vielä kaikki.

Nyt maakuntauudistuksen yhteydessä hallitus haluaa heikentää ympäristöhallintoa entisestään poistamalla siltä yleisen edun valvonnan. Tämä on ollut pitkään Keskustan märkä uni, jonka se on nyt runnomassa läpi. Kokoomuksen vihreistä sävyistä kaikki ovat kadonneet, kun se antaa tämän tapahtua.

Hallitus on siis perustamassa maakuntauudistuksen yhteydessä uutta lupa- ja valvontavirastoa Luovaa, johon yhdistetään nykyisten elyjen ja avien ympäristötoiminnot. Se sinänsä ei ole huono ajatus.

Sen sijaan ympäristön kannalta katastrofaalista on se,
että uuden viraston yhteyteen ei tule erillistä yksikköä nykyisen ELY:n tapaan, joka valvoo yleistä ympäristön etua.

Ympäristöviranomaisilta viedään näin mahdollisuus valvoa ja tarvittaessa valittaa toisen viranomaisen päätöksestä kuten turpeennoston tai kaivosten ympäristöluvista.

Me Vihreät olemme tiukanneet hallitukselta, miten valtio tulevaisuudessa takaa, että lupapäätöksiä tehtäessä ympäristö- ja luonnonsuojeluvaatimukset tulevat varmasti huomioiduksi. Vastausta emme ole saaneet.

Totuus on, että ei mitenkään.

Kuitenkin tiedämme, että virheellisiä päätöksiä syntyy.

Ympäristöviranomaiset ovat käyttäneet nykyistä valitusoikeuttaan harvoin ja harkiten.

Valituksia on tehty alle 3 prosentista päätöksiä.

Näistä kaksi kolmesta on mennyt läpi.

Esimerkiksi Isojoella annettussa turvetuotantoluvassa ei oltu huomioitu toiminnan vaikutuksia  äärimmäisen uhanalaisiin puro- ja meritaimeniin eikä jokihelmisimpukkaan.

Kuortaneella turvetuotantolupa oli annettu alueelle, jossa pesi rauhoitettu maakotka. Elyjen valitusten johdosta nämä luvat kumottiin.

Jatkossa taimenten, raakkujen ja maakotkien kohtalo on sysätty yhä enemmän tavallisten kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen harteille.

Veden ja ilman laatu, kulttuuriympäristöt, virkistyskäyttö- ja maisema-arvot sekä arvokkaat elinympäristöt lajistoineen uhkaavat jäädä entistä helpommin elinkeinoelämän lyhytaikaisten etujen jalkoihin.

Vihreät eivät tätä hyväksy. Vastuu ympäristön edun valvonnasta on oltava jatkossakin valtiolla. Sitä ei voi ulkoistaa kansalaisille tai järjestöille.

Valtion hallinnossa tarvitaan itsenäisiä, ympäristöä puolustavia viranomaisia, jotka vahtivat ympäristön etua, sillä luonto ei voi itse puolustaa itseään.

Me vihreät olemme pitäneet tästä asiasta meteliä ja aiomme sitä jatkaa. Emme salli, että valtion ympäristöhallintoa romutetaan.

Hyvät ystävät,

Luonnon lisäksi myös pienituloisten ääni kaipaa nyt vahvistusta.

Viime viikolla köyhyydelle antoi kasvot pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkanen. Pitkäaikaissairaana hänellä ei ole ollut mitään mahdollisuutta työllistyä edes kahdeksaksitoista tunniksi.

Hallitus on kohdellut juuri näitä työttömiä erityisen kaltoin.

Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty.

Sen tasoa on leikattu.

Terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu, lääke- ja sairausmatkakorvausten omavastuuta on nostettu, diabetes- ja keliakiakorvauksia on vähennetty.

Perusturvaetuudet on jäädytetty.

Päälle vielä hallituksen aktiivimalli, joka leikkaa lähes viisi prosenttia toimeentulosta

juuri heiltä, joilla on kaikkein huonoimmat mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua.

Se ajaa yhä useamman työttömän toimeentulotukiluukulle.

Työ‑ ja elinkeinoministeriön oman laskelman mukaan jopa puolet työttömistä kaipaa enemmän sosiaali‑ ja terveyspalveluita kuin työllisyyspalveluita.

Näitä työttömiä on maassamme kymmeniä tuhansia.

Me Vihreät kysyimme viime viikon kyselytunnilla, mikä on hallituksen lupaus näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tuhansille työttömille.

Vastauksena ministeri Lindström lupasi selvittää työttömyyden rakennetta.

Pelkillä selvityksellä ei ongelmia ratkaista. Tarvitaan apua työkyvyn parantamiseksi ja polkuja työelämään pääsemiseksi. Samalla on varmistettava riittävä perusturva. 

Hyvät ystävät,

Suomea on aina rakennettu sillä ajatuksella, että jätämme tämän maan lapsillemme aina vähän parempana.

Enää näin ei ole.

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeimmin nuoriin.

Koulutuslupaus petettiin ja opintorahasta leikattiin neljännes.

Nyt hallitus aikoo heikentää alle 30-vuotiaiden työttömyysturvaa helpottamalla määräaikaisuuksia ja irtisanomista.

Nuorten väliset oppimiserot kasvavat.

Velkaongelmat ja ulosotot lisääntyvät.

Alle 25-vuotiaiden asunnottomuus kasvoi viime vuonna 13 prosenttia.

Yhä useamman nuoren mielenterveys järkkyy.

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa nuoret ovat jäämässä edellisiä sukupolvia köyhemmiksi.

Me Vihreät haluamme torjua köyhyyttä ja parantaa kaikkein pienituloisimpien asemaa.

Suomi on saanut moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä koskien perusturvan tason riittämättömyyttä.

Tämän vuoksi esitämme seuraavia seitsemää keinoa kiireellisesti toteutettavaksi perusturvan parantamiseksi. 

1) Korotetaan perusturvan tasoa 50 eurolla ja sidotaan se indeksiin. Tämä kattaa hallituksen tekemät leikkaukset ja ylikin.

2) Vähennetään eläkeläisköyhyyttä nostamalla takuueläkettä 50 eurolla.

3) Turvataan opiskelijoiden toimeentulo ja vähennetään tarvetta ottaa lainaa nostamalla kaikkien opiskelijoiden opintorahaa kolmanneksella.

4) Kevennetään etuuksien varassa elävien verotusta nostamalla kunnallisveron perusvähennystä. Näin veronkevennykset kohdistuvat kaikkein pienituloisimmille.

5) Nostetaan ansiotulovähennystä kahdestakymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen, jotta toimeentulotuen saajalle jää työtuloista enemmän käteen.

6) Nostetaan asumistuen tasoa sitomalla se takaisin vuokratasoindeksiin ja perumalla enimmäistuen tason jäädytys.

7) Parannetaan paljon sairastavien pienituloisten asemaa yhdistämällä sote-asiakasmaksujen sekä lääke- ja sairausmatkakustannusten maksukatot.

Näillä esityksillä me Vihreät haluamme panostaa kaikkien pienituloisimpien aseman välittömään parantamiseen reilu puoli miljardia euroa.

Sillä me haluamme pitää huolta kaikkien heikoimmassa asemassa olevista.

Hallitukselta ei ole tähän löytynyt halua. Päinvastoin. Hallituksen budjettikuri on pitänyt silloin, kun leikkauslistalla ovat olleet ihmisten perusturva.

Sen sijaan yritystukien kohdalla budjettikurista ei ole ollut tietoakaan. Hallitus ei kyennyt koskemaan edes tehottomiksi todettuihin yritystukiin. Tämä kertoo karua kieltä hallituksen arvovalinnoista.

Hyvät ystävät,

Kun itselläni kiire painaa päälle, väsymys uhkaa iskeä tai hallituksen päätökset ahdistavat, niin haen voimaa kulttuurista. Useimmiten suuntaan taidenäyttelyyn tai teatteriin.

Kulttuuri tarjoaa monenlaisia tunnekokemuksia. Se nostaa esiin muistoja, puhuttaa, haastaa, herättää ajatuksia, tarjoaa rauhaa, aktivoi toimimaan, ihastuttaa ja vihastuttaakin. Se tekee hyvää ihmiselle.

Kulttuuri on väline hyvään elämään.

Tutkitustikin kulttuurielämykset lisäävät ihmisten hyvinvointia ja laskevat stressitasoa.

Kulttuurilla on myös itseisarvo.

Se on jokaisen sivistyksellinen perusoikeus.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus kulttuurielämyksiin riippumatta iästä, asuinpaikasta, liikkumismahdollisuuksista tai lompakon paksuudesta.

Vihreiden tavoitteena on, että taide ja kulttuuri ovat osa ihmisen arkea ja juhlaa koko elinkaaren ajan.

Kulttuuri- ja taidekasvatus lähtee jo päiväkodista ja kulkee läpi koko opinpolun.

Maksuttomat kirjastot ja kuntien tarjoamat harrastustilat tuovat taiteen ja kulttuurin jokaisen ulottuville.

Museokortti, Kulttuuripassi ja teatterin sekä orkesterin jalkautumiset ovat keinoja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi. Niitä tarvitaan lisää.

Paras tapa tukea kulttuuria on tukea sen tekijää.

Taiteen ammattilaiset eivät elä pelkällä kiitoksella.

Tarvitaan avustuksia, edullisia tiloja ja toimiva näyttelypalkkiojärjestelmä.

Valtion taiteilija-apurahoilla on iso merkitys taiteilijan mahdollisuuksille kehittyä.

Monen taiteentekijän elanto koostuu pienistä puroista ja epäsäännöllisistä tuloista.

Sosiaaliturvajärjestelmä on muutettava, jotta se antaa turvaa myös itsensätyöllistäjille.

Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän muutos on kulttuuripolitiikan merkittävin uudistus vuosikymmeniin. Se on askel oikeaan suuntaan.

Monimuotoistuva ja kasvava taiteen vapaa kenttä on korkea aika saada mukaan järjestelmän piiriin.

Uudistus jää kuitenkin torsoksi, jos vain jakajien määrä kasvaa mutta jaettavan ei.

Uudistuksen yhteydessä kulttuurin määrärahoja on korotettava.

Kulttuuri on myös merkittävä osa kansantaloutta.

Luovat alat tuottavat seitsemän prosenttia kansantuotteestamme.

Vaikka osuus on kasvussa, on se Suomessa alempi kuin muissa Pohjoismaissa.Meillä on varaa parantaa.

Kulttuurista tuleekin tehdä suomalainen menestystuote, jota voimme myös viedä maailmalle.

Hyvät eväät siihen antaa tänä viikonloppuna hyväksyttävä kulttuuripoliittinen ohjelma.

Kulttuuri ei ole ekstraa, johon panostetaan hyvinä aikoina ja josta voidaan tinkiä tiukan päivän tullen.

Se on tärkeä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja menestyksen tekijä kaikkina aikoina.  

Kulttuuriin satsaaminen kannattaa aina.