Kriisien hoito on tehokkainta, kun sen aloittaa heti

Elämme toiveikkaita aikoja. Koronakriisi on kääntymässä kohti loppua. Kuitenkin kriisi on jättänyt jälkeensä syviä haavoja, joita parannellaan vielä pitkään. Tämä kriisi osoittaa valitettavan elävästi, miksi katastrofeja kannattaa pyrkiä torjumaan kaikin mahdollisin keinoin. Ennaltaehkäisy on monta kertaa tehokkaampaa, halvempaa ja inhimillisempää kuin vaurioiden korjaaminen jälkikäteen. Ja silloin kun haavoja syntyy, niiden hoitaminen on parempi aloittaa heti.

Koronan kohdalla ennaltaehkäisy oli haastavaa, sillä näin rajua pandemiaa ei osattu ennakoida kunnolla. Ilmastokriisin kohdalla on toisin. Tutkijat ovat yrittäneet varoittaa meitä ilmastokriisistä jo pitkään, ja varoitukset käyvät alati vakavammiksi. Ilmastopaneelin mukaan voimme säästää satoja miljoonia ihmishenkiä, jos onnistumme pitämään maapallon lämpenemisen alle 1,5 asteessa.

Suunta on onneksi lupaava. Niin EU kuin Yhdysvallat ovat tekemässä miljardiluokan panostuksia ilmastokriisin torjuntaan. Moni ala tekee ilmastotoimia ennätystahtiin jo nyt – näin on esimerkiksi teollisuuden ja energia-alan osalta. Raskaan teollisuuden sähköistyminen, maalämpö, power to X -hankkeet, tuulivoima ja energiatehokkuutta edistävät projektit etenevät vauhdilla. Näitä myös me tuemme hallituksen lukuisin toimin.

Myös EU:n maataloustukien kokoluokaltaan massiivinen uudistus (CAP) on aivan loppusuoralla ja Euroopan vihreiden pitkään ajama EU:n päästökauppa tuottaa erinomaisia tuloksia. Koska liikenteen päästöt eivät kuulu EU:n päästökaupan piiriin, toteutamme Suomessa parhaillaan fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Nämä uudistukset on vietävä kunnialla loppuun. Yksikään sektori ei voi jättää ilmastotoimia tekemättä, eivätkä liikenne ja maatalous ole tässä minkäänlaisia poikkeuksia.

Selvää on, että koronan jälkeen maailmantaloutta on välttämätöntä rakentaa uudelleen kestävämmälle pohjalle. Tässä historiallisessa käännekohdassa voimme valita, että olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen.

Ihmiset tarvitsevat yhä tukea

Koronakriisin jälkimainingeissa, ilmastokriisin myrskyssä on erityisen keskeistä varmistaa, ettei kukaan putoa laidan yli. Monesti ongelmat kietoutuvat yhteen. Globaalit kriisit osuvat rajuimmin niihin meistä, joiden tilanne oli jo valmiiksi vaikeaa. Monilta korona vei toimeentulon, terveyden tai jopa rakkaan läheisen hengen. Koulujen, opiskelupaikkojen ja harrastusten sulkeminen on osunut kovaa etenkin lapsiin ja nuoriin.

Tuhannet ihmiset kaipaavat edelleen tukea koronakriisistä toipumiseen. Useampi kuin joka kolmas suomalainen on kuormittunut. Mieli ry:n kyselyn mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia pandemiasta johtuen. Erityisen rajusti kriisi osui nuoriin. Alle 25-vuotiaista peräti kolme neljästä (75 %) on havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta. Korona-aikaan psykiatrisen hoidon tarve kasvoi rajusti.

Koronan syventämä mielenterveyden kriisi on pysäytettävä. Jo nyt mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen sekä sairaspoissaoloihin. Tämän kansantaudin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Siksi panostamme tulevina vuosina oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Hoitotakuun myötä jokainen pääsee jatkossa  viikossa hoitoon – oli ongelma sitten kehossa tai mielessä. Tavoitteena on puolittaa mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä tällä vuosikymmenellä. Näin saadaan pidettyä tuhansia suomalaisia hyvinvoivina ja työkykyisinä. Sitä tämä maa todellakin tarvitsee, sillä jo nyt monet alat kertovat työvoimapulasta. Meillä ei ole varaa menettää ketään mielenterveysongelmille.