Kriisiaikoina auttavien puhelinten resursseja on lisättävä

Koronakriisin keskellä on varmistettava, ettei kukaan jää yksin huoltensa, ongelmiensa tai esimerkiksi kokemansa väkivallan kanssa. Järjestöjen auttavat puhelimet ja erityyppiset chatit tarjoavat apua tavalla, joka sopii erinomaisesti matalan kynnyksen etäpalveluita vaativaan aikaan. Kasvanut tarve avulle näkyy jo nyt ruuhkina palveluissa. Siksi auttavien puhelinten resursseja on lisättävä, jotta mahdollisimman moni voi saada apua haastavassa tilanteessa.

Koronan aiheuttamat poikkeusolot mullistavat monen arjen täysin. Koulujen ja palveluiden sulkeminen, etätyöt sekä suositus pysyä kotona kuormittavat ennennäkemättömällä tavalla niin perheitä kuin yksinasuvia. Ajoittain voi tuntua siltä, että seinät kaatuvat päälle.

Joillekin oma koti voi olla se kaikista vaarallisin paikka. Tämä näkyy vuosittain juhlapyhien aikaan, jolloin jo muutaman päivän lomakausi kiihdyttää niin päihdeongelmien kuin lähisuhdeväkivallan aiheuttamia kriisejä. Koronan kohdalla kyse on kuitenkin ennemmin viikoista ja kuukausista kuin päivistä, mikä ennakoi avuntarpeen rajua kasvua poikkeusolojen aikana.

Tukea ja apua on onneksi tarjolla myös poikkeusolojen aikana. Monessa paikassa etsitään nyt kiireellä keinoja varmistaa, että psykologin tai sosiaalityöntekijän tarjoama tuki saadaan toteutettua etänä tai muuten turvallisesti toteutettavaksi. Kuntien on huolehdittava näistä palveluista myös poikkeusaikana, kun avuntarve on kovaa. Fyysinen etäisyys ei saa tarkoittaa elintärkeän avun ja tuen lakkauttamista. Tähän myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota viime viikolla mietinnössään poikkeusolojen sosiaali- ja terveyspalveluista.

Avuntarpeen kasvaessa auttavat puhelimet nousevat kriisin ratkaisun ytimeen. Nämä toimijat ovat tarjonneet matalan kynnyksen palveluita etänä jo pitkään, ja nyt heitä tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan. Suomessa toimii reilut 20 auttavaa puhelinta. Joukossa on valtakunnallisia toimijoita, kuten Suomen Mielenterveys ry:n ylläpitämä Valtakunnallinen kriisipuhelin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton puhelinlinjat lapsille ja nuorille sekä vanhemmille. Osa auttavista puhelimista on erikoistunut tiettyyn kohderyhmään, kuten väkivaltaa kohdanneiden Naisten linja tai päihdeneuvontaa tarjoava Ehyt ry:n Päihdelinja.

Yhteistä toimijoille on, että puhelimiin voi soittaa, kun avuntarve on suurin. Puhelinpäivystyksen lisäksi monilla on käytössä myös chat- ja nettikirjepalvelut, joissa ammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja auttavat ratkaisemaan tilanteita. Suurin osa auttavista puhelimista pyörii vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteisvoimin. Koronaepidemian vuoksi monet järjestöt eivät voi tarjota työtiloja vapaaehtoisille, koska fyysisten kontaktien määrä on pidettävä minimissä. Useampi järjestö on myös kertonut, että heidän on täytynyt rakentaa etätyöskentelypisteitä, mikä myös on vienyt resursseja. Vapaaehtoiset eivät ole voineet tarjota apuaan samalla tavalla kuin ennen kriisiä. Tämä korostaa entisestään resurssitarvetta uudenlaisten ratkaisujen etsimiselle.

Samalla useammat järjestöt ovat kertoneet, että puheluiden määrä on hieman kasvanut koronan aikana. Puheluiden sisältö on myös joiltain osin muuttunut, koska ihmiset ovat jatkuvasti kotona ja osa on myös erossa läheisistään Uudenmaan eristämisestä johtuen. Yhteydenotoissa on tapahtunut myös siirtymää puheluista chattien puolelle.

Ristiriita on ilmeinen: tarve auttavien puhelinten ja chattien palveluille kasvaa, mutta yhteydenottoihin on yhä vähemmän henkilöitä vastaamassa. Rahapula rajoittaa toimintaa ja sitä kautta ihmisten pääsyä avun piiriin.

Auttavat puhelimet ovat matalan kynnyksen palveluita, joiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ongelmien kasaantuminen. Panostamalla tähän toimintaan varmistetaan, ettei kukaan jää yksin ongelmiensa kanssa keskellä korona-kriisiä. Siksi hallituksen on syytä vahvistaa näiden toimijoiden resursseja. Jo verrattaen pienillä summilla voidaan tuoda tuhansia suomalaisia sen avun piiriin, jota he kriisin keskellä kipeästi kaipaavat.