Kriiseissä Eurooppa testataan – hyvää Eurooppa-päivää!

Kasvoin itse eurooppalaisuuteen junien kolkutellessa pitkin ja poikin Eurooppaa 1970-luvun interrail-buumissa. Koko Euroopan nuoriso tuntui olevan yhtä aikaa liikkeellä. Kun Berliinissä marraskuussa yli 30 vuotta sitten kaadettiin muuria, tuntui, että jokainen harmaaseen betoniin osuva isku oli isku vapauden, solidaarisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Savuavat, kaksitahtiset Trabantit valtasivat hetkeksi Länsi-Berliinin Kurfürsterdammin ja jokainen meistä saattoi tuntea hetken olevansa berliiniläinen.

Ajatus yhteisestä Euroopasta rakennettiin toisen maailmansodan raunioille. Juuri siksi Eurooppa on rauhanprojekti. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämässä Schumanin julistuksessa ehdotettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista, jotta Eurooppa ei enää koskaan ajautuisi sotaan. Yhteisön jäsenmaat yhdistäisivät hiilen ja teräksen tuotantonsa valvonnan. Schumanin julistuksesta käynnistynyt ajatus on ollut eurooppalaisen solidaarisuuden perusta. On rakennettu luottamusta ja yhteistyötä yhä uusille alueille.

Tänään Eurooppa-päivää vietetään aivan uudenlaisissa olosuhteissa. Koko Eurooppa on korona-pandemian kourissa. Rajoitukset normaaliin elämään on kaikkialla otettu käyttöön. On tehty tilapäisiä rajoituksia kansalaisten perusoikeuksiin – oikeuteen opiskella, liikkumisen ja kokoontumisen vapauksiin, vapauksiin ylittää rajat. Oikeus terveyteen ja oikeus elämään on poikkeusoloissa tullut kaikkein keskeisimmäksi.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Jos nykykriisimme hahmottuu kolmioksi, sen yhdessä kulmassa on pandemian aiheuttama terveyskriisi, toisessa kulmassa talouskriisi ja kolmannessa kulmassa ilmastokriisi. Kaikkiin näihin kriiseihin on etsittävä vastauksia samanaikaisesti. Pandemian kohdalla vastaus löytynee lääkkeestä, rokotteesta ja taudin jäljityksestä. Pandemia voidaan voittaa vain globaalilla yhteistyöllä. Tarvitsemme niin Maailman terveysjärjestöä WHO:ta kuin kaikkia YK:n rakenteita, jotta myös köyhimmissä ja hauraimmissa maissa tauti voidaan voittaa. Tässä työssä EU on eturintamassa – ”Team Europe” on paketti, jolla köyhimpiä maita autetaan voittamaan koronavirus. Talouden korjaamiseksi tarvitaan EU:n esiin nostamaa Green Dealia – kiertotaloutta ja vihreää taloutta, joka on yksi ratkaisuista ilmastokriisiin. Kriisikolmion kaikissa kulmissa tarvitaan siis tehokkaampaa ja syventyvää eurooppalaista yhteistyötä.

Vaihtoehdoksi kriisien hoitamiseen on tarjottu kasvavaa protektionismia, rajojen sulkemista pysyvästi sekä eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön vähentämistä. Euroopan historiallinen kokemus sellaisesta kehityssuunnasta on karvas. Suomen kehitykselle rajojen pysyvä sulkeminen olisi kohtalokasta. Myös taloutemme ja työpaikkamme perustuvat kansainväliseen kauppaan ja osaamiseen, jota hyödynnämme rajojen ylitse.

Onko Eurooppa reagoinut pandemiaan liian hitaasti? Heräsimmekö liian myöhään siihen, millaista tuhoa korona-pandemia alkoi tuottaa ensin Italiassa, sitten Espanjassa – ja vähitellen koko Euroopan alueella? Myös kritiikille on paikkansa. EU:n ulkoministerien videokokouksissa jo maaliskuussa Suomi kuului niiden maiden joukkoon, jotka nostivat esiin ajatuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 222 käyttöönotosta korona-tilanteessa. Tämä solidaarisuuslausekkeen käyttöönotto olisi voinut olla tehokas ”lähtölaukaus” EU:n yhteisille ja koordinoiduille korona-toimille.

Eurooppalainen solidaarisuus on kuitenkin saanut jo monia muotoja – maat ovat lahjoittaneet toisilleen suojavarusteita, lainanneet lääkäreitä ja terveydenhoitohenkilökuntaa, tarjonneet tehohoitoa rajojen ylitse. Myös pandemian luomaan talouskriisiin vastaamisessa tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä ja solidaarisuutta.

Pandemian seurausvaikutukset eivät ole ohi viikoissa eivätkä kuukausissa. Siksi on tärkeää, että niin pandemian, talouden kuin ilmastokriisinkin hoitoon etsitään nyt tehokkaita eurooppalaisia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja.

Pandemia voi muuttaa monia asioita pysyvästi. Asioimme enemmän verkkokaupoissa, totumme etätyöhön, teemme nopean digiloikan koulutuksessa ja työelämässä, opimme tautien jäljittämistä uusien applikaatioiden avulla, vähennämme turhaa liikkumista ja ennen kaikkea lentämistä, löydämme uusia arjen iloja. Tämäkin on uutta eurooppalaisuutta.

Mutta tarvitsemme myös suuria ratkaisuja: Ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt. Ympäristön tilan muutokset globaalisti tekevät meidät haavoittuvammiksi, lisäävät terveysriskejä ja heikentävät ruokaturvaamme. Eläintoreilta leviävät epidemiat muistuttavat siitä, että on etsittävä globaaleja ratkaisuja turvallisiin elintarvikeketjuihin. Tämän pandemian hinnalla tehtäisiin monta toimivaa kylmäketjua maihin, joissa elintarvikkeiden jakelu ei vielä ole turvallista. Rokotteen kehittäminen ja saaminen globaaliin käyttöön vaatii myös yhä tehokkaampaa kansainvälistä yhteistyötä. EU:lla on tässä yhteistyössä keskeinen rooli.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kriiseissä Eurooppa testataan.

Hyvää Eurooppa-päivää!