Köyhyyttä pitää vähentää nyt

— Julkaistu 7.4.2018 —

Köyhyys tuntuu monen suomalaisen elämässä. Perusturva ei tällä hetkellä riitä elämiseen, liian moni lapsi kasvaa köyhässä perheessä, eivätkä yhteiskunnan turvaverkot ole kunnossa. Sipilän hallituksen epäreilut leikkaukset ovat osuneet kipeästi kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin.

Sipilän hallitus on kautensa aikana leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja sairailta. Se on leikannut suoraan tuista, korottanut omavastuita ja jäädyttänyt etuuksia. Perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentulossa tuntuu indeksijäädytysten vaikutus, kun etuuksien ostovoima heikkenee hintojen noustessa.

Hallitus on tehnyt ensin ja arvioinut sitten – tai jättänyt arviot opposition hoidettavaksi. Tämän vastuuttoman työtavan hinnan ovat maksaneet ne, jotka ovat muutoinkin tiukimmilla. Lapsiköyhyys on kasvanut, ja olemme ottaneet huolestuttavia askelia kohti lasten luokkayhteiskuntaa. Lapsiasiavaltuutettu pitää tilannetta vakavana, Suomessa elää lapsiköyhyydessä yli satatuhatta lasta.

Vaalien alla annetusta koulutuslupauksesta huolimatta hallituskauden suurimpia häviäjiä ovat opiskelijat, joiden tuista on leikattu eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Se heikentää koulutuksen tasa-arvoa, sillä kaikki nuoret eivät uskalla ottaa lainaa opiskellakseen.

Osansa hallituksen leikkauksista ovat saaneet työttömät, joita nyt koetellaan myös epäonnistuneella ja epäreilulla aktiivimallilla. Yli puolelta työttömistä leikataan turvaa siksi, että kohtuuttomat ehdot eivät täyty. Leikkaukset koskevat myös tosiasiassa työkyvyttömiä, jotka ovat saaneet hylkäävän työkyvyttömyyspäätöksen, sekä peruspäivärahalla olevia pitkäaikaistyöttömiä.

Hallituksen leikkaukset ovat koskeneet ensisijaista turvaa, mikä on lisännyt ihmisten riippuvuutta toissijaiseksi turvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta. Se on rakenteellisesti väärä suunta, sillä toimeentulotuki on vahva kannustinloukku. Toimeentulotukiasiakkailla efektiivinen marginaaliveroaste on pienillä tulotasoilla yli 80 prosenttia, eli ansioista jää käteen vajaa viidennes.

Hallitus antoi Juho Saaren työryhmälle tehtäväksi etsiä keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi, mutta ilman rahaa. Se ei onnistu, sillä köyhyyden vähentämiseen tarvitaan euroja. Saaren työryhmän raportti on hyvä kannustin seuraavan hallituskauden suururakalle, sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle.

Sitä ennen tarvitaan kuitenkin välitöntä apua kaikista köyhimmille – niille, joilta tämä hallitus on leikannut. Ensi viikon kehysriihessä (10.-11.4.2018) on tehtävä parannuksia työttömien, takuueläkeläisten, opiskelijoiden ja köyhien lapsiperheiden turvaan.

Perusturvan taso on ihmisoikeuskysymys. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä perusturvan tason riittämättömyyden tuomitsevia päätöksiä. Tämän hälyttävän viestin olisi pitänyt johtaa nopeisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitus on kuitenkin päättänyt parantamisen sijaan heikentää perusturvaa.

Vähimmäisetuuksien yhdistäminen on askel kohti perustuloa, jota Vihreät on ajanut pitkään sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi. Perustulo takaa kansalaisten perustoimeentulon, lisää valinnanvapautta ja mahdollistaa työn ja sosiaaliturvan joustavan yhdistämisen.

Vihreiden esittämät 8 kiireellisintä toimenpidettä köyhyyden torjumiseksi ovat sellaisia, että jo tämä hallitus ehtii ne halutessaan toteuttaa. Sillä on vielä mahdollisuus korjata tekemiään virheitä.

Vihreiden toimenpiteet köyhyyden torjumiseksi

1. Yhtenäistetään perusturvaa yhdistämällä vähimmäisetuuksia (5 milj.)

Ensisijainen perusturva kaipaa selkeyttämistä. On aika nostaa vähimmäisetuudet (sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha) työttömän perusturvan kuukausitasolle. Kaikkien etuuksien maksatuksessa tulisi lisäksi noudattaa samaa maksupäivien laskentaa. Yhtenäinen määräytymisperuste ja -taso tekee perusturvasta selkeämmän, johdonmukaisemman ja ymmärrettävämmän. Se on seuraava pieni askel kohti perustuloa, jossa kaikki täysi-ikäiset ovat oikeutettuja tiettyyn perusturvaan elämäntilanteestaan riippumatta.

Pienin sairaus, äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha nousee 616 eurosta 696 euroon. Tämän jälkeen siihen tehdään vielä 50 euron tasokorotus, ks. seuraava kohta.

2. Korotetaan perusturvaa 50 € ja palautetaan se indeksiin (101 milj.)

Tehdään perusturvaan (työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha) tasokorotus, joka kattaa kaikki hallituksen tekemät leikkaukset ja nostaa turvan tasoa selvästi. Sidotaan etuudet samalla takaisin KEL-indeksiin, jotta niiden ostovoima voidaan jatkossa turvata.

Työttömän peruspäiväraha ja muut samalle tasolle nostetut etuudet nousevat 696 eurosta 746 euroon.

3. Korotetaan takuueläkettä 50 € (51 milj.)

Tehokkain keino vähentää eläkeläisköyhyyttä on parantaa takuueläkettä saavien eläkeläisten asemaa. Korotetaan takuueläkettä samalla summalla kuin perusturvaa.

Takuueläke nousee 775 eurosta 825 euroon.

4. Tehdään opintorahaan 33 prosentin tasokorotus kaikille (100 milj.)

Hallitus on leikannut erityisesti opiskelijoilta. Lunastetaan koulutuslupaus ja korotetaan kaikkien – myös toisen asteen – opiskelijoiden opintorahaa. Näin vähennetään lainapainotteisuutta, vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja nopeutetaan opintojen edistymistä. Lisäksi vaatimamme toisen asteen maksuttomuus vähentää opintojen keskeyttämistä ja tarvetta rahoittaa opintoja lainalla.

Korkein opintoraha nousee 250 eurosta 333 euroon.

5. Kevennetään etuuksien verotusta (260 milj.)

Hallitus on keventänyt palkansaajien ja yrittäjien verotusta, mutta pitänyt etuuksien verotuksen lähes ennallaan. On aika keventää etuuksien verotusta eli korottaa pienimpiin tuloihin kohdistuvaa kunnallisveron perusvähennystä.

6. Parannetaan toimeentulotuen kannustimia (6 milj.)

Nostetaan toimeentulotuen ansiotulovähennystä 20 prosentista 30 prosenttiin. Tämä parantaa toimeentulotuen saajan työnteon kannustimia, mikä vähentää toimeentulotukimenoja työntekemisen lisääntyessä.

Esimerkiksi 383 euron nettotyötuloilla toimeentulotukiasiakkaalle jää 33 euroa  enemmän käteen.

7. Parannetaan asumistukea (24 milj.)

Hallitus siirsi asumistuen vuokratasoindeksistä elinkustannusindeksiin. Se on suora leikkaus tuen määrään, koska elinkustannusindeksi kehittyy vuokratasoindeksiä hitaammin etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi hallitus on jäädyttänyt asumistuen enimmäisasumismenojen tason vuoden 2017 tasolle, mikä myös  leikkaa tukea suurissa kaupungeissa. Molemmat leikkaukset pitää perua.

8. Yhdistetään maksukatot

Paine nostaa asiakasmaksuja kasvaa sote-uudistuksen myötä. Maksujen korotukset tulevat kohdistumaan paljon sairastaviin ihmisiin. Siksi jo tämän hallituksen tulee edistää vuosittaisten maksukattojen (asiakasmaksujen sekä lääke- ja matkakustannusten) yhdistämistä. Paljon sairastavien pienituloisten tilanne on nyt kohtuuton kun erilaiset maksukatot tulevat vastaan yksi kerrallaan.

Mediatiedote

Yhteensä  547 milj.

Laskelmat:

 Eduskunnan tietopalvelu

– Juho Saaren Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti,
Liite 1 (toimeentulotuen ansiotulovähennys)

– Tela (takuueläkkeen korotus)

– Valtion talousarvio 2018 momentti 33.10.54 (asumistuki)