Koulutusvihamielinen linja jatkuu – hallitus nyt ammatillisen koulutuksen kimpussa

Hallituspuolueiden äänillä runnottiin tänään eduskunnan sivistysvaliokunnassa läpi valtava ammatillista koulutusta heikentävä lakipaketti, joka on nyt vaarassa jäädä hallitusdramatiikan ja soten eduskuntakäsittelyn varjoon.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on suurin koulutuspoliittinen uudistus kahteenkymmeneen vuoteen ja koskettaa arviolta 300 000 opiskelijaa. Noin puolet peruskoulun päättävistä jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee arviolta 150 000 aikuista.

Uudistuksella ammatillinen koulutus siirretään jatkossa entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi. Lain mukaan jopa koko ammattikoulun oppimäärä on mahdollista suorittaa eri työpaikoilla niin sanotuilla koulutussopimuksilla, joita siis on mahdollista ketjuttaa. Tämä vaarantaa opiskelijan mahdollisuuden oppia ja saada laadukasta opetusta, kun koko tutkinnon voi suorittaa saamatta kertaakaan pedagogisesti pätevän opettajan opetusta ammattioppilaitoksessa.

Uudistus pitää sisällään rahoitusmallin, jonka mukaan oppilaitoksia tullaan jatkossa palkitsemaan entistä enemmän ns. suoritteista. Tämä kannustaa oppilaitoksia rusinanpoimintaan eli suosimaan opiskelijavalinnoissa itsenäisesti pärjääviä opiskelijoita. Heikomman keskiarvon opiskelijat, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsisivat opiskelupaikan, joutuvat entistä heikommille.

Viimeisin Pisa-tutkimus osoittaa oppilaiden ja oppilaitosten välisten oppimiserojen kasvavan edelleen. Taustan vaikutus koulutukseen on kasvussa. Koulutuksellisen eriarvoisuuden taittamisen tulisi olla tärkein koulutuspoliittinen kysymys, johon jokaisen koulutuksellisen uudistuksen tulisi pyrkiä vastaamaan. Hallitus uudistaa ammatillista koulutusta täsmälleen päinvastaiseen suuntaan.

Koulutuksen tasa-arvosta huolestuneen lainsäätäjän tulisi tehdä kaikkensa koulutuksen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi. Hallitus toimii nyt päinvastoin uudistaessaan ammatillista koulutusta tavalla, joka asiantuntijoiden mukaan kasvattaa alueellista eriarvoisuutta sekä opiskelijoiden ja oppilaitosten välistä eriarvoisuutta entisestään.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen hallituksen esittämällä tavalla vaarantaa merkittävästi sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen. On pöyristyttävää ja demokratiaa halventavaa, että eduskunnassa tästä merkittävästä lakiuudistuksesta on aikomus käydä salikeskustelu huomenna juuri ennen juhannusta. Hallituksen suunnitelmissa on runnoa läpi jälleen yksi koulutuksen tasa-arvoa vaarantava heikennys mahdollisimman vähin äänin. Mutta mitä muuta voi odottaa hallitukselta, jolle “päivystävät dosentit” ja muu oppineisuus on jatkuva pilkan aihe?

Uudistuksen tavoitte koulutuksen kehittämisestä opiskelijalähtöiseen suuntaan on sinänsä kannatettava, mutta hallituksen koulutusleikkausten takia niitä on mahdoton toteuttaa. Uudistuksen onnistuminen edellyttäisi merkittäviä lisäpanostuksia ammatillisen koulutukseen – ei suinkaan leikkauksia.

Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2017 yhteensä 190 miljoonaa euroa. Rajut säästöt näkyvät jo nyt ammatillisen koulutuksen kentällä. Oppilaitoksia on suljettu, lähiopetuksen määrä on romahtanut ja tuhansia opettajia irtisanottu. Hallituksen politiikka on heikentänyt oppimistuloksia ja kasvattanut koulutuksen keskeyttäneiden määrää. Alueellinen eriarvoisuus on kasvanut. Joillakin aloilla lähiopetuksen niukkuus vaarantaa jo työturvallisuuden.

On pelottava ajatus, että jättileikkauksista on vielä 40 % toteuttamatta. Ammattiin opiskelevilla ei ole mitään takeita siitä, että he saavat tarvitsemansa lähiopetuksen ja ohjauksen. Määrärahoja työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen kehittämiseen ei ole varattu eikä työpaikkaohjaajia koulutettu. Ei ole vaikea ennustaa, että parhaiten työpaikoilla tulevat pärjäämään ja työssäoppimispaikkoja saamaan itsenäiset, pärjäävät opiskelijat.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa vahvasti siltä, että oikeistohallitus on kokonaan luopunut nuorten koulutustakuusta. Työssäoppimispaikkoja tuskin riittää kaikille nuorille, sillä niistä on monilla aloilla ja erityisesti suurissa kaupungeissa pulaa jo nyt. Koulutustakuusta kiinni pitäminen edellyttäisi, että jokaiselle nuorelle taataan opiskelupaikka, riittävästi oppitunteja viikossa sekä laadukasta opinto-ohjausta.

Työelämän ja opiskelun ulkopuolelle jääneiden nuorten miesten määrä on viime vuosina kasvanut. EVAn tuoreen raportin mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 25–54-vuotiasta miestä. Hallituksen esitykseen leivottu rahoitusmalli kuitenkin ohjaa oppilaitoksia valitsemaan opiskelijoiksi hyvin pärjääviä nuoria ja aikuisia.

Pelkkä peruskoulutus ei enää takaa työllistymistä. Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan on pakko hankkia omakustanteisesti työvälineitä ja oppimateriaaleja. Niiden kustannukset voivat nousta alasta riippuen jopa useampaan tuhanteen euroon. Vähävaraisille perheille oppimateriaalien hankinta on haastavaa ja aiheuttaa kohtuuttomia paineita perheen toimeentulolle. Siksi tein tällä viikolla toimenpidealoitteen jossa esitin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuuteen siirtymiseksi. Teimme ammatillisen koulutuksen koko lakipakettiin oppositiopuolueiden yhteisen vastalauseen. Alla vastalauseeseen sisällyttämämme lausumat.

Lausuma 1.
Eduskunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen määrärahat asteittain palautetaan vuotta 2017 edeltäneelle tasolle. Ammatillisen reformin onnistumisen turvaamiseksi tulee hallituksen sen lisäksi esittää merkittäviä lisävoimavaroja (84 milj. euroa) vuoden 2018 valtion tulo-ja menoarvioon mm. seuraaviin kohteisiin:

• ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen tason nostoon osoitettavaksi koulutuksen järjestäjille
• työpaikkaohjaajien koulutukseen
• lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen
• erityisen korvauksen osoittamiseksi koulutuksen järjestäjille, joiden tehtäväksi osoitetaan vastata peruskoulutuksen päättävien nuorten koulutuksesta
• kehittämisresurssien osoittaminen koulutuksen järjestäjille, joilla opiskelun keskeyttäminen on muita koulutuksen järjestäjiä olennaisesti korkeampi
• opettajien lisäkoulutukseen

Lausuma 2.
Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee arvioida nopealla aikataululla arvioida uudistuksen vaikutuksia erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimivuudesta, koulutuksen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Lausuma 3.
Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selkiyttää ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja siihen liittyvää arviointijärjestelmää ja käynnistää sen tueksi kansallisen arviointiohjelman sekä huolehtii sen edellyttämistä voimavaroista.

Lausuma 4.
Eduskunta edellyttää, että yhteisten aineiden (ammatti-ja yleissivistys) opiskelu ei saa jäädä työpaikkavaltaistumisen jalkoihin. Tutkinnon perusteiden mukaisten oppimistavoitteiden toteutuminen on turvattava opintojen suorittamistavasta riippumatta. Jatko-opintokelpoisuuden säilyminen on turvattava.

Lausuma 5.
Koulutustakuun on taattava jokaiselle perusasteen päättävälle opiskelupaikka toisella asteella. Perusasteen päättävien paikka ei ole kotona syrjäytyneenä tai työpaikalla puutteellisten tietoja ja taitojen varassa. Niille peruskoulunsa päättäville, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen tutkintoa suorittamaan, varataan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavasta koulutuksesta, työpajoista tai kymppiluokalta.

Lausuma 6.
Eduskunta edellyttää, että toisen asteen oppimiserojen kaventamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi hallitus selvittää sellaisen rahoitusmallin käyttöönottoa, jolla voitaisiin kohdennetusti tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.

Lausuma 7.
Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta ammatillisen reformin yhteydessä tehdään selvitys tarvittavista toimenpiteistä toisen asteen opintojen oppimateriaalien maksuttomuuteen siirtymiseksi.

Lausuma 8.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan muutoksia yhteistoimintalakiin, jolla velvoitetaan koulutussopimustyönantajaa antamaan henkilöstöryhmien edustajille selvitys koulutussopimussuhteessa olevista opiskelijoista.