Koulutuksen suunta kohti hyvinvoinnin ja tasa-arvon vuosikymmentä

Koko suomalaisen yhteiskunnan kivijalka on ajatus siitä, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Sen toteutumista ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Liian moni lapsi jää vaille tarvitsemaansa tukea ja liian moni opettaja väsyy. Sisäilmaongelmat piinaavat eri puolilla Suomea, ja koulutusleikkauksien vastustamisesta on tullut jokavuotinen kamppailu kunnissa. 

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa koulutuspoliittisessa selonteossa tunnistetaan, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Onkin aika laittaa perusasiat kuntoon kouluissa: turvata riittävät resurssit, tukea lapsille ja nuorille sekä antaa arvostusta osaaville opettajille. 

Koulutuspoliittinen selonteko viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Vihreät teki töitä muun muassa seuraavien asioiden puolesta, kun selontekoa valmisteltiin: 

1. Hyvinvointi nostetaan oppimisen keskiöön

Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta pahoinvointi ja turvattomuus eivät pääse pysäyttämään yhdenkään lapsen matkaa. Se tarkoittaa oikea-aikaista apua, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja tukea ihmisenä kasvamiseen. Turvallisuuden tunne syntyy myös vapaudesta olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä.

Koronalla on ollut järisyttävä vaikutus lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Tilanne on hälyttävä niin peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin korkeakouluissakin, ja sen korjaaminen vie todennäköisesti vuosia. Olemme ehdottaneet monivuotista tukipakettia, jolla poikkeusolojen aikana syntynyttä oppimis- ja hyvinvointivajetta paikataan. Puoliväliriihessä hallitus sopi, että tämä työ käynnistyy pikaisesti.

2. Joustava koulupolun aloitus jokaiselle lapselle

Opimme jatkuvasti enemmän siitä, miten merkityksellisiä juuri ensimmäiset vuodet ovat lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille. Selonteon pohjalta toteutetaan varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen kokonaisuudistus, jotta jokainen lapsi saa koulutielleen mutkattoman alun. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus etenee ja osallistumisaste nostetaan vähintään pohjoismaiselle tasolle. 

3. Huolenpitoa ammattitaitoisesta ja hyvinvoivasta henkilökunnasta

Koulutuksen laadun ja tasa-arvon takana on työstään innostunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, jonka osaamisesta ja jaksamisesta on pidettävä huolta. Jatkuva resurssipula uuvuttaa parhaimmatkin opettajat. Siksi on tärkeää, että selonteon myötä perusopetuksen opettajamitoitusta ryhdytään selvittämään. Lisäksi vahvistetaan opettajien osaamista muun muassa yhdenvertaisuuden edistämisessä. 

4. Maahanmuut­ta­jien koulutus­mah­dol­li­suuksia parannetaan

Ihmisen taustalla on edelleen suuri vaikutus siihen, miten koulu meitä kohtelee. Maahanmuuttajat ovat moninainen joukko ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia tarpeita. On lyhytnäköistä sulkea ovea ihmisiltä, jotka haluavat juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan. Selonteko sisältää useampia kunnianhimoisia toimia maahanmuuttajien koulutuksen ja kielitaidon parantamiseksi, esimerkiksi tavoitteen vakiinnuttaa laadukas suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintopolku koulutusjärjestelmän kaikille kouluasteille.

5. Tiede ja tutkimus luovat ratkaisuja

Koulutuspoliittisessa selonteossa ymmärretään myös tieteen ja tutkimuksen merkitys laajasti: korkeatasoinen tiede ja tutkimus auttavat meitä ymmärtämään maailmaa ja tuottavat ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Selonteon tavoitteena on, että tulevaisuudessa vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoite voisi olla kunnianhimoisempikin, mutta nykyisessäkin riittää toki tekemistä. Vihreille oli tärkeää linjata, että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei tarkoita tinkimistä koulutuksen laadusta.

6. Pitkäjänteinen rahoitus takaa koulutuksen laadun

Laadukas koulutus ja tutkimus edellyttävät vakaata, riittävää ja ennustettavaa rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. Selonteossa sitoudutaan kohdentamaan ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat jatkossakin koulutukseen. Se ei ole mikään yhdentekevä linjaus, sillä ottajia olisi muillakin sektoreilla. Vihreiden mielestä tämä ei vielä riitä: olemme ehdottaneet, että Suomi sitoutuisi nostamaan koulutuksen rahoituksen pohjoismaiselle tasolle. Toivottavasti eduskunta ottaa tästä kopin.

Sivistys on niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin vapauden tae. Kyse ei ole vain osaamisen, tiedon ja taitojen kartuttamisesta, vaan myös ihmisenä kasvamisesta, yhteisöön kuulumisesta ja uuden luomisesta. Kouluissa kasvaa parempi huominen.