Koulutuksen erityissuojelu petti – jälleen

“Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Suomi on maa, jossa halutaan oppia jatkuvasti uutta. Usko koulutuksen voimaan on vahvistunut.”

Näillä sanoilla alkaa hallitusohjelman osio koulutuksesta. Nykyinen hallitus tunnistaa, että laaja-alainen sivistys ja koulutus ovat Suomen vahvuus ja luovat taloudellista hyvinvointia. Siitä huolimatta hallitus suunnittelee leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen ja vapaaseen sivistystyöhön, lukukausimaksujen korotuksia EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Koulutuksesta leikataan 149 miljoonaa euroa

Vielä ennen vaaleja Kokoomus julisti, että koulutus on “erityissuojelussa” leikkauksilta. Hallitusohjelman budjettiliite osoittaa, että lupaus oli tyhjä. Siitä nimittäin käy ilmi, että koulutuksesta leikataan yhteensä jopa 149 miljoonaa euroa. Takinkääntö ei tule varsinaisesti yllätyksenä, sillä kokoomus on aiemminkin luvannut olla leikkaamatta koulutuksesta ja pettänyt lupauksensa.

Rahoituksen vähentämisen lisäksi koulutusleikkaukseksi tulee laskea kuntien valtionosuuksiin toteutettava indeksijarru, jonka vaikutukseksi on arvioitu 126 milj. euroa. Kuntien valtionosuuksista yli 90 % menee varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Valtionosuuksien indeksikorotusten leikkaaminen on leikkaus opetuksesta, mikä vaikuttaa opettajien palkkaamiseen ja näin ryhmäkokojen suuruuteen.

Koulutus antaa avaimet tulevaisuudelle: mahdollisuuden toteuttaa omia unelmia ja työllistyä itseään kiinnostavalle alalle. Koulutuksen merkitys on korvaamaton jokaiselle lapselle, nuorelle ja aikuiselle riippumatta taustasta tai elämäntilanteesta. Myös Suomen menestys korkean elintason maana perustuu laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen.

Leikkaukset kansalaisopistojen toimintaan

Vapaan sivistystyön rahoitusta vähennetään 25 miljoonaa euroa. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Vapaa sivistystyö on keskeisessä roolissa uudelleenkouluttautumiselle ja sitä kautta työllistymiselle, jatkuvalle oppimiselle, hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Moni vapaan sivistystyön oppilaitos sijaitsee pienemmillä paikkakunnilla, jolloin myös alueellinen merkitys on suuri koko väestön sivistyksen ylläpitäjänä.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 

Suurin yksittäinen leikkaus on aikuiskoulutustuen lakkauttaminen kokonaan, jo ensi vuoden aikana. Hallituksen tavoiteena on, että koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin ja että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma näin vähenisi. Päällimmäisenä tavoitteena on työllisyyden nostaminen – tämän tavoitteen toteutumista tukisi lisäkouluttautumiseen kannustaminen.

Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä 25–34-vuotiaista vähintään 50 prosenttia suorittaa korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia suomalaisista 25–34-vuotiaista on korkeakoulutettuja. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin. Koulutustason nosto vaatisi Suomelta monia toimia, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä ja opiskelijoiden parempaa tukemista.

Hallituksen tavoitteena on, että suomalaisten koulutustaso nousisi ja työelämätaidot ja hyvinvointi vahvistuisivat. Budjettikirjaukset ovat kuitenkin karussa ristiriidassa näiden tavoitteiden toteutumiselle.

Viime hallituskauden saavutuksia

Viime hallituskauden yksi ehdottomista saavutuksistamme oli maksuton lukio ja ammattikoulu. Kalliit oppikirjat ja tietokoneen hankkiminen oli osalle nuorista este lukioon hakemiselle. Oppivelvollisuuden pidentämisellä 18 ikävuoteen saakka taataan, että kaikilla on mahdollisuus saada toisen asteen tutkinto.

Vihreiden kantavana ajatuksena on, että koulutus on paras turva syrjäytymistä vastaan ja että sivistyksellä on vahva itseisarvo. Peilaten nykyisen hallituksen koulutuspolitiikkaan on helppo iloita viime hallituskauden saavutuksista entistä enemmän. Maksuttoman toisen asteen lisäksi lisäsimme opiskelupaikkojen määrää, palautimme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, lisäsimme pysyvää rahoitusta kaikilla koulutusasteilla ja paransimme opiskelijoiden toimeentuloa.

Vihreiden saavutuksista koulutuksen parantamiseksi voi lukea lisää täältä.