Koulurauha voidaan taata vain lasten ja nuorten mielenterveyttä tukemalla

Jokaiselle on varmistettava turvallinen ja innostava oppimisympäristö – paikka kasvaa, oppia ja tehdä työtä. Parhaimmillaan tällainen ympäristö tukee kaikkien hyvinvointia ja vahvistaa mielenterveyttä. Kasvatus- ja opetusalan henkilöstön rooli on merkittävä, minkä vuoksi kouluissa on oltava resursseja tukea oppilaiden mielenterveyttä sekä aikaa puuttua koulurauhaa haastaviin tilanteisiin.

Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen näkyy koulujen arjessa sekä kasvaneessa palveluiden tarpeessa. Yhdeksän kymmenestä opettajasta kokee työnsä vaativuuden kasvaneen ja yhtenä suurimmista syistä työn vaativuuden kasvuun opettajat pitivät oppijoiden pahoinvoinnin lisääntymistä. Palveluiden puolella taas esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrian lähetteiden määrä on keskimäärin lähes kaksinkertaistunut vuosina 2011-2020. 

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn perusteella moni lapsi ja nuori ei ole saanut apua ja tukea hyvinvointiin koulukuraattorilta, -terveydenhoitajalta tai -lääkäriltä sitä tarvitessaan. Koulupsykologien kohdalla haaste oli selvästi muita suurempi – jopa kaksi viidestä 8.- ja 9.-luokkalaisesta raportoi, ettei ollut saanut tukea tai apua koulupsykologilta, vaikka olisi sitä tarvinnut. 

On huolestuttavaa, että suuri joukko lapsia ja nuoria ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua hyvinvointiin. Pahoinvointi oireilee kouluissa lukuisilla eri tavoilla, kuten oppimisen vaikeuksina, väsymyksenä tai jopa kiusaamisena. Opettajaksi opiskelevat kokevat opettajankoulutuksen antavan heikoimmat taidot juuri kiusaamistilanteisiin ja oppilaitoksen turvallisuuteen.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus aikoo edistää koulurauhan toteutumista sekä vahvistaa koulukiusaamisen uhrien oikeusturvaa. Odotamme hallitukselta ripeitä toimia ja valmistelun edistämistä, jotta jokaisen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan toteutuu. Alla esittelemme omat näkemyksemme siitä, mitä tulisi tehdä, jotta koulurauha toteutuisi. 

1) Riittävä oppilashuolto ja toimiva yhteistyö koulujen ja hyvinvointialueiden välillä ovat keskeisiä 

Keskeinen keino parantaa hyvinvoinnin, jaksamisen ja mielenterveyden tukea ovat toimivat oppilashuollon palvelut. Oppilashuolto siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, ja varmasti jo nyt on mahdollista nähdä kehittämiskohteet, jotta yhteistyö koulun ja oppilashuollon välillä toimii saumattomasti. On varmistettava, että opettajat tietävät koska ja kenelle oppilas ohjataan ja oppilashuollolla on tarvittava pääsy oppilaiden tietoihin. 

Oppilashuollon lisäksi hyvinvointialueilla on panostettava lapsiperheiden tukeen esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluilla. Perheiden on tiedettävä, mihin olla yhteydessä avun tarpeen esiintyessä ja tukea on oltava myös saatavilla kohtuullisessa ajassa.

2) Mielenterveyden tuki koulussa lisää hyvinvointia ja ehkäisee kiusaamista 

Toimivan oppilashuollon lisäksi on lisättävä tunne- ja vuorovaikutustaitojen roolia kouluissa. Kyky havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteita on itsetuntemuksen ja myös hyvän mielenterveyden perusta. Vastavuoroiset vuorovaikutustaidot eli kyky ja halua vaihtaa ajatuksia tai tekoja toisten kanssa ovat pohja ihan mille tahansa toimivalle yhteisölle, myös kouluyhteisölle. Näitä taitoja voidaan vahvistaa koulun arjessa niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Keskeistä on opettajien ja muun henkilöstön osaaminen ja resurssit.

3) Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittäminen mahdollistavat avun ja tuen oppilaille

Tampereella on kokeiltu walk-in-terapiaa koulupäivien yhteydessä ja Helsingissä on käytössä neljä matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupistettä eli Mieppiä. Ne palvelevat kaikkia yli 13-vuotiaita nuoria ja aikuisia helsinkiläisiä. Mieppien taustalla on vihreiden nykyisen kansanedustaja Alviina Alametsän vuonna 2018 tekemä valtuustoaloite. Näistä on hyviä kokemuksia, mikä kannustaa lisäämään yhteistyötä koulujen ja hyvinvointialueiden välillä sekä kehittämään entisestään lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. 

4) Opettajien resurssit ja mahdollisuudet koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan puuttumiseen turvattava 

Jotta opettajat pystyvät puuttumaan koulukiusaamiseen, he tarvitsevat resursseja. Opettajia on koulutettava koulukiusaamisen muodoista ja siihen puuttumisesta sekä turvallisuustaidoista. Samalla on turvattava aika siihen muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä. 

Väkivaltainen käyttäytyminen on pitkälti oireilua siitä, että lapset ja nuoret eivät saa ajoissa apua haasteisiinsa. Väkivalta kouluissa ja päiväkodeissa työskenteleviä kohtaan on lisääntynyt, ja tätä on pyritty paikkaamaan muun muassa Oulussa turvahihoilla. Nämä voivat auttaa akuutissa tarpeessa, mutta pitkällä aikavälillä on puututtava väkivallan juurisyihin, kuten pahoinvointiin tai perheiden tarvitsemaan tukeen. 

5) Käytännön keinot kuten kiusaamisvilkku auttavat oppilaita

Osaamisen lisäksi on kehitettävä käytännön työkaluja kiusaamisen vähentämiseen. Helsingissä on käynnistynyt kiusaamisvilkun pilotointi Alametsän vuonna 2021 tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. 

Tutkimuksissa on havaittu valtaosan kiusaamisesta tapahtuvan välitunneilla. Alunperin Seinäjoen Törnävän alakoulussa päätettiin puuttua ongelmaan kokeilemalla koulun pihalle sijoitettua hälytysvalotolppaa, jonka nappia painamalla voi ilmoittaa kiusaamistilanteesta tai muusta uhkatilanteesta. 

Kiusaamisvilkusta on positiivisia kokemuksia. Sen tarkoitus on helpottaa häirintään puuttumista ja madaltaa ilmoituskynnystä. Toisaalta siihen liittyy myös pedagoginen puoli – oppilaat oppivat tunnistamaan, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. 

6) Turvaamiskeinojen käyttäminen ja yhteistyö oppilashuollon kanssa myös kiusaamistilanteissa

Perusopetuslaki antaa jo nykyisellään keinoja turvata kouluyhteisön turvallisuus oppilaan käyttäytyessä väkivaltaisesti tai uhkaavasti. Tällöin häneltä voidaan evätä opetus enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Tämä aika on liian lyhyt, jotta oppilaille pystyttäisiin tarjoamaan oppilashuollon palveluita sekä suunnittelemaan paluu opetukseen. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on esittänyt ajan pidentämistä enintään viiden koulutyöpäivän mittaiseksi. 

Myös määräaikainen erottaminen ja opetuksen järjestäminen tuona aikana muualla ovat mahdollisia. Näissä tilanteissa on pystyttävä panostamaan oppilaan opetukseen ja opetusryhmään paluuseen siten, että kaikki kokevat tilanteen turvalliseksi. Yhteistyö oppilashuollon kanssa on keskeistä 

Tilanteissa, joissa kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkkejä voidaan käynnistää poliisin esitutkinta. Tällöin on tehtävä moniammatillista yhteistyötä myös poliisin kanssa, jotta oppilas ymmärtää oman toimintansa seuraukset ja oppii muuttamaan käytöstään. 

7) Suomeen tarvitaan oppilasasiainvaltuutettu

Ruotsissa on olemassa oppilasasiainvaltuutettu, joka voi esittää vahingonkorvausvaateita koululle, mikäli kouluväkivaltaan ei puututa ajoissa. Myös Suomessa on lisättävä viranomaisresursseja koulukiusaamisen ja -väkivallan valvonnassa sekä siihen puuttumisessa.