Koronavirus ei tunne rajoja, suurin riski on ihmisillä köyhissä ja epävakaissa oloissa

Koronaviruksen aiheuttamat terveysoireet ja hengenvaara ovat laittaneet monet Länsi-Euroopan valtiot polvilleen, mutta viruksen levitessä globaaliin etelään ja pakolaistilanteisiin laajemmin, voivat vaikutukset olla vieläkin musertavammat.

Maailmassa on useita köyhiä ja epävakaita alueita, joissa aseelliset konfliktit, ilmastonmuutos, pakolaisuus ja humanitaariset katastrofit ovat vuosien ajan kuormittaneet entuudestaan haurasta yhteiskuntaa. Useissa maissa terveydenhuollon taso on heikko, hoidon laatu ja saatavuus myös vaihtelevat hyvin paljon. Näiden ongelmien kanssa valtiot ovat painineet pitkään, jo huomattavasti ennen koronaviruksen aiheuttamaa lisäpainetta terveydenhoitojärjestelmälle. Ravinnon, puhtaan veden ja jätehuollon puute sekä ahtaat asumisjärjestelyt altistavat yksilöt ja yhteisöt myös koronavirus-tartunnoille.

Virus koettelee jokaisen maan terveydenhuollon kapasiteettia ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutukset köyhissä ja epävakaissa valtioissa ovat moninkertaisesti raskaammat. Haurailla alueilla on lisäksi hyvin usein huutava pula terveydenhuollon ammattilaisista sekä koronan taltuttamiseen tarvittavista suojavarusteista, lääkkeistä ja teknologiasta. Vientikiellot eivät helpota asiaa. Yksilöön ja yhteisöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kaikkein tehokkaimmat keinot taudin leviämisen rajoittamisessa. Tässä paikallisten järjestöjen rooli voi olla merkittävä.

Puutteet viruksen testauksessa ja diagnosoinnissa vaikeuttavat kokonaiskuvan luomista, mikä ei mahdollista tehokkaiden ja vaikuttavien poliittisten päätösten tekemistä. Jos tartuntojen määrästä ei ole realistista arvioita, voivat rajoittamistoimet jäädä riittämättömiksi, mikä pahentaa terveydenhuollon kuormittumista ja uhkaa ihmishenkiä. Sairauksiin liittyy myös paljon uskomuksia. Leimaantumisen pelko saattaa nostaa kynnystä hakeutua hoitoon. Perheen talous ja ravinnonsaanti voi olla yksittäisen henkilön tuloista kiinni, tukimekanismeja ei juuri ole ja tartuntojen tukahduttamisen vaatima eristäytyminen voi siksi olla mahdottomuus.

Kärsijöinä myös demokratia ja talous

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedonsaanti kaikille on hankalaa. Tiedon levittämistä hankaloittaa monesti myös luottamuspula viranomaisten ja kansalaisten välillä, pahimmassa tapauksessa luottamuspula syvenee entisestään ja vaikuttaa yhteiskuntien vakauteen. Poikkeustilan kaltaiset olosuhteet ovat uhka demokratialle. Epävakauden hallintaa voidaan käyttää myös syynä vallan keskittämiselle, ihmisoikeuksien rajoittamiselle ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventamiselle. Maissa, joissa luottamus poliittiseen järjestelmään on heikko, voivat koronan takia siirretyt vaalit lisätä epäluottamusta ja horjuttaa vakautta. Poikkeustila uhkaa myös rauhanprosesseja ja –pyrkimyksiä ja sopimusten toimeenpanoa. Näiden jatkuvuus on turvattava.

Terveyshaittojen lisäksi koronavirus vaikuttaa laaja-alaisesti myös muuhun yhteiskuntaan. Virus voi esimerkiksi nostaa ruuan hintaan, kun toimitusketjut katkeavat tai häiriintyvät. Tästä kärsivät erityisesti ne alueet ja maat, jotka ovat riippuvaisia tuontiruoasta, ja joiden ruoantuotannon omavaraisuusaste ei ole tarpeeksi korkealla. Ruuan hintojen nousu iskee erityisesti kaikista köyhimpien ihmisten ja perheiden arkeen.  Myös protektionismi maiden välillä vahvistuu. Koronauhka on jo nyt lyönyt jarrun Afrikan vapaakauppa-alueen (African Continental Free Trade Area, AfCFTA) neuvotteluille.  Myös YK:n antamaa Afrikan talouskasvuennustetta on laskettu 3,2 prosentin kasvusta 1,8 prosenttiin tämän vuoden osalta.

Arjen eriarvoisuus kasvaa koronan myötä

Koronaviruksen laajat vaikutukset ovat myös vahvasti sukupuolittuneet: vaikka miehet ovat pienoisessa enemmistössä tartunnan saaneiden ja kuolleiden tilastossa, vaikuttaa koronavirus eritoten naisten elämään. Naiset hoitavat useimmissa kulttuureissa sairaita ja altistuvat tartunnoille. Naisten rooli kodin, lasten ja perheen hoitajana on maailmalla vielä perinteisen vahva. Kun koulut sulkeutuvat ja lapset tulevat kotiin, kasvaa naisten työtaakka. Koulujen sulkeutuessa ebola-kriisin aikaan havaittiin Sierra-Leonessa myös teiniavioliittojen ja -raskauksien nopeaa lisääntymistä.

Myös vammaisten sosioekonominen asema on epidemiassa kaikin tavoin huonompi kuin vammattomien ihmisten. Saavatko he tietoa viruksesta, pystyvätkö he suojautumaan siltä ja onko terveydenhoito heidän ulottuvillaan?

Humanitaarista apua tarvitaan kipeästi

Suurimmassa vaarassa ja haavoittuvimmissa asemassa ovat pakolaisleireillä tai väliaikaisissa suojissa elävät, erityisesti aliravitut lapset, vanhukset sekä muista sairauksista kärsivät. Koronapandemian leviäminen aseellisten konfliktien ja humanitaarisen kriisin jalkoihin joutuneille ihmisille on vaarallinen, mutta todellinen uhkakuva. Esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä, Irakissa, Libanonissa, Israelin Palestiinalaisalueilla, Afganistanissa, Kongossa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa yleinen turvallisuustilanne yhdistettynä alueiden terveydenhoitokapasiteettiin maalaa synkän ja epätoivoisen kuvan.  Humanitaarisen apujärjestelmälla on edessään iso haaste. Esimerkiksi toimitusketjujen häiriintyminen ja matkustusrajoitukset sekä terrorisminvastaiset toimet ja pakotteet rajoittavat avustustyöntekijöiden toimintaa kriisialueilla.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres  on esittänyt vetoomuksen aselevosta ja sotilaallisten konfliktien pystäyttämisestä koronakriisin voittamiseksi yhdessä. Maailman terveysjärjestö WHO on vedonnut yhteisvastuun puolesta. Osana YK:n Global Humanitarian Response-suunnitelmaa kerätään rahastoa koronaepidemiaan vastaamiseksi ja köyhimpien maiden selviytymiseksi kriisistä. YK on myös vedonnut jäsenvaltioita sitoutumaan täysipainoisesti nykyisten humanitaaristen hankkeiden toteuttamiseen.

Jotta saamme pandemian aisoihin koko maailmassa meidän on toimittava yhdessä ja tuettava heikoimmassa asemassa olevia. Epidemiat konkretisoivat mantereiden, maiden ja ihmisten välistä keskinäisriippuvuutta. Kotimaan tilanteesta huolimatta Suomella on kykyä tukea yhteisiä ponnisteluja koronan torjumiseksi.