Oikeus terveyteen on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – koronarokotteiden patentit on avattava

Vain murto-osa tuotetuista koronarokotteista on mennyt alemman tulotason maihin. Samalla juuri näillä alueilla epidemiatilanne on erityisen hankala: Etelä-Amerikassa ja Intiassa kaikki vakavasti sairaat eivät enää pääse hoitoon henkilökunnan, potilaspaikkojen ja varusteiden puutteen vuoksi. Eikö rokotteita siis tulisi suunnata niitä kriittisesti tarvitseviin maihin?

Useiden kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus terveyteen on ihmis- ja perusoikeus. Samoin oikeus omaisuuden suojaan on turvattu. Koronapandemia ja erityisesti kysymys rokotteiden jakautumisesta ovat tuoneet esiin oikeuksien välisen ristiriidan.

Suunta näyttää vihdoin kääntyvän. Yhdysvallat on ilmoittanut käynnistävänsä WTO:n kanssa neuvottelut koronarokotteiden patenttisuojasta luopumiseksi. EU on tähän saakka tukenut lääkeyhtiöiden patenttisuojaa. Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen on juuri ilmoittanut, että EU on valmis keskustelemaan koronarokote­patenteista luopumisesta. Intia ja Etelä-Afrikka ovat esittäneet erivapautta TRIP-sopimukseen koronarokotteiden osalta. 

Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntelemän Trade Related Intellectual Property Rights (TRIPS) -sopimuksen perusteella yritykset voivat tuottaa rokotetta ilman, että kilpailevia rinnakkaistuotteita on markkinoilla ja siten asettaa niille haluamansa hinnan. Monilla mailla ei ole varaa kalliimpiin rokotteisiin, eivätkä eri maanosat ja maat ole tasa-arvoisessa neuvotteluasemassa rahoituksen ja verkostojen suhteen.

Tilanne ei ole ainutlaatuinen. 1990-luvun loppupuolella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuoli vuosittain miljoonia ihmisiä AIDS:iin samaan aikaan, kun antiretroviraaliset lääkkeet olivat alkaneet vähentää taudista johtuvaa kuolleisuutta ja muuttaa HIV-epidemian luonnetta lännessä. Tilanne johti Etelä-Afrikan ja kymmenien lääkeyhtiöiden väliseen oikeudenkäyntiin, maailmanlaajuiseen mediahuomioon ja mielenosoituksiin. 

Vuonna 2001 lääkeyhtiöt lopulta taipuivat kansainvälisen painostuksen edessä ja luopuivat oikeudenkäynnistä. HIV-lääkkeiden hinnat laskivat köyhissä maissa murto-osaan aiemmasta. Myöhemmin samana vuonna WTO:n ministerikokouksessa syntyi Dohan julistus, jolla oikeudellisesti vahvistetaan jäsenvaltioiden oikeus suojella kansanterveyttä ja erityisesti edistää lääkkeiden saatavuutta kaikille TRIPS-sopimuksen joustojen avulla. Tasan 20 vuotta myöhemmin olemme kuitenkin jälleen tilanteessa, jossa lääkeyhtiöt suojaavat koronaviruksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet patenttisuojaan vedoten ja pyrkivät maksimoimaan voitot muun maailman terveyden kustannuksella.

On hyvä muistaa, että lääkeyhtiöiden vahva patenttisuoja on kehitetty nimenomaan siihen raskaaseen, vuosien kehitystyötä, testaamista ja lupamenettelyä vaativaan prosessiin, jonka uuden lääkkeen kehittäminen normaalisti käy läpi. Nyt vastaavanlaista raskasta prosessia ei ole kuitenkaan takana, vaan koronarokotteet  on saatu markkinoille ennätysajassa valtavan julkisen rahoituksen avittamina. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että mitä kauemmin maailmanlaajuinen rokottaminen kestää, sitä suurempi on todennäköisyys uusien, nykyistä aggressiivisempien virusvarianttien kehittymiselle.

Kukaan ei voi ajatella, ettei tulisi välittää köyhempien maiden rokotuksista. Virusmuunnoksia on jo ehtinyt syntyä rokoteviiveiden seurauksena. Tärkeintä on turvata koko maailman väestön terveys.

Oikeudelliset välineet tilanteen korjaamiseksi on jo olemassa. Niiden käyttöön tarvitaan nyt vahvaa kansainvälistä tahtoa, jota Suomi voi tukea – samanlaista, joka muutti maailmaa 20 vuotta sitten.

Kuva: Susanna Kekkonen