Koronan torjuntatoimien on oltava myös sosiaalisesti kestäviä

Viime keväänä koronavirus muutti ihmisten arjen kertaheitolla ympäri maailman. Olemme esimerkiksi välttäneet kohtaamisia ystävien kanssa, ottaneet kasvomaskit käyttöön kaupassa käydessämme tai siirtyneet etätöihin. Viranomaisten ohjeita noudattamalla ja omaa käyttäytymistämme muuttamalla olemme onnistuneet koronan torjunnassa paremmin kuin moni muu maa. Kun katsomme tulevaan, on edelleen jatkuva, nopea reagointikyky mahdollisiin uusiin tilanteisiin välttämätöntä. Esimerkiksi Britanniassa löydetty uusi virusmuunnos ja epidemian alueelliset voimistumiset herättävät huolta ja edellyttävät jatkuvaa seurantaa sekä ennakoivaa ja nopeaa toimintaa.

Nyt tulevaisuus näyttää kuitenkin jo valoisammalta, kun rokotteita on alkanut valmistua markkinoille ja ihmisten rokottaminen eri puolilla maailmaa on saatu käyntiin. Olemme myös Suomessa aloittaneet rokotukset. On tärkeää, että ensimmäisenä rokotetaan terveydenhuollon henkilökunta mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisten rokotettavien joukkoon kuuluvat myös ympärivuorokautista hoivaa saavat, ja olemmekin iloisia, että esimerkiksi Helsingissä rokotuksia on alettu antaa seniorikeskusten asukkaille jo 4.1.2021 lähtien. Nyt on entisestään nopeutettava rokotustahtia ja päästävä pikaisesti vauhtiin kaikkialla Suomessa.

Kriiseissä kärsivät jo ennestään vaikeassa asemassa olevat – eriarvoisuus kasvaa

Kriisit osuvat aina pahiten heihin, joilla on jo ennestään vaikeaa. Rajoituksista päätettäessä on siksi aina mietittävä, miten niin ihmisten hyvinvoinnille kuin lompakolle ja laajemmin kansantaloudelle aiheutuvat haitat olisivat pienimpiä samalla, kun turvaamme jokaisen terveyden.

Hallitus on tarkastellut jo tehtyjen rajoitustoimien vaikutuksia ja arvioinut myös, millaisin toimin haittavaikutukset minimoidaan. On nähtävissä, että rajoitukset ovat lisänneet eriarvoisuutta ja ihmisten pahoinvointia. Toisaalta mitä tehokkaammat, kohdennetummat ja lyhytkestoisemmat rajoitustoimet ovat, sitä enemmän moninaisilta haitoilta vältytään.

Esimerkiksi koulujen, nuorten harrastusten tai nuorisotilojen laajamittaisella tai pitempiaikaisella sulkemisella on merkittäviä haittoja nuorten kasvuun ja hyvinvointiin. Näiden palveluiden kautta ylläpidettävät ihmissuhteet ja kohtaamiset ovat nuorille erittäin tärkeitä. Siksi on ensisijaisesti haettava terveysturvallisia ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten palveluiden sulkemisilta voitaisiin välttyä samalla kun varmistamme heidän turvallisen arkensa.

Sama pätee myös moniin sosiaalihuollon palveluihin ja järjestöjen toimintoihin. Meidän on koronan keskelläkin rakennettava hyvää tulevaisuutta ihan jokaiselle. Ei voi olla niin, että se kunnan asunnottomien palvelu tai paikallisen järjestön ruoanjakelu keskeytyy täysin.

On monen oikeustajun vastaista, että aikuiset juhlivat baareissa, mutta lasten elämää rajoitetaan vahvasti. Rajoitustoimia onkin väistämättä asetettava tärkeysjärjestykseen, ja lasten ja nuorten elämän jatkuminen mahdollisimman normaalina on ensiarvoisen tärkeää. Näin esimerkiksi nuorisotyön ja lastensuojelun kohtaamisia tulee jatkaa, koronaturvallisin keinoin, verkon, rajatumpien osallistujamäärien ja maskien avulla. Ammattilaisten lomautukset eivät ole kestävä ratkaisu, vaan ne pahimmillaan lisäävät ihmisten eriarvoisuutta ja vaikeuttavat avun piiriin pääsyä.

Rajoille lisää terveydenhuollon ammattilaisia

Koronatilanne Suomen rajojen ulkopuolella on vakava ja vaarallinen. Siksi Suomi on rajoittanut rajaliikennettä historiallisen paljon. Vuoden takaiseen verrattuna rajanylitykset ovat vähentyneet yli 90 prosentilla. Kuntien ja sairaanhoitopiirien on varmistettava, että rajanylityspaikoille taataan riittävä määrä terveydenhuollon ammattilaisia, jotta laajamittainen testaaminen ja karanteenien määräämiset ovat mahdollisia. Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronasta aiheutuvat kustannukset kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti.

Tartuntatautilain päivitys on eduskunnassa ja sen tarjoamat uudet työkalut muun muassa viranomaisten paremmalle yhteistyölle saadaan toivottavasti pian käyttöön. Jatkossa viranomainen voisi määrätä esimerkiksi kauppakeskusten yleisiä tiloja, kuntosaleja ja muita yksityisiä tiloja jopa suljettavaksi, jos se on koronan leviämisen kannalta välttämätöntä.

Pitkään jatkuvat rajaliikenteen rajoitukset ovat ihmisten perusoikeuksien ja kansainvälisten sopimustemme näkökulmasta vaikeita ja paikoin jopa mahdottomia. Onkin tärkeää, että Euroopan komissio pohtii parhaillaan Schengen-alueen tulevaisuuden suuntaviivoja, jotta vapaan liikkuvuuden mahdollisuudet jatkossa taattaisiin paremmin myös terveysturvallisuus huomioiden.

Arjessa tekemillämme toimilla on paljon merkitystä taudin leviämisen estämiseksi, sillä tautia on ollut jo pitkään rajojemme sisäpuolella. Edelleenkin yksi suurista koronateoista on olla matkustamatta ulkomaille ja yhtä aikaa toimia arjessa koronaturvallisesti.

Oikea-aikaisin ja kohdennetuin toimin

Tilanne taudin suhteen vaihtelee myös maamme sisällä paljon. Esimerkiksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella tilanne oli vielä muutama viikko takaperin paljon pahempi kuin mitä se on hyvän reagoinnin ja rajoitusten myötä nyt. Siksi myös erilaisten toimenpiteiden on tärkeää olla mahdollisimman paikallisia, jotta niillä pystytään estämään tehokkaasti taudin leviäminen siellä, missä se on kulloinkin ajankohtaista ilman, että aiheutamme suurempia haittavaikutuksia muualle maahan.

On meistä jokaisesta kiinni, miten onnistumme taudin leviämisen estämisessä myös jatkossa. Erilaisten toimenpiteiden toimivuus on pitkälti kiinni siitä, toimimmeko ohjeiden mukaisesti. Noudatetaan siis viranomaisten ohjeita, vältetään kohtaamisia, käytetään maskeja ja otetaan rokote heti kun se omalla kohdalla on mahdollista tehdä. Näin pääsemme palaamaan mahdollisimman pian taas normaalimpaan arkeen. Yhdessä tekemällä ja toisiamme tukemalla me kyllä selviämme tästä!