Kolme vihreää keinoa mielenterveyden tukemiseen

Arviolta jopa joka toinen kokee mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Suomessa kuitenkin arviolta vain puolet mielenterveysongelmiin apua tarvitsevista saa hoitoa

Korona on kurittanut suomalaista yhteiskuntaa, koetellut ihmisten jaksamista ja ruuhkauttanut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jo yli vuoden ajan. Monella on ollut vaikeaa myös jo ennen tätä kriisiä.

Kysymys ei ole pienestä ilmiöstä. Noin puolet työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on työkyvyttömiä mielenterveyssyistä. Tämä tarkoittaa lähes 60 000 ihmistä.  Mielenterveyden häiriöitä kokevien elinajanodote on Suomessa 15–20 vuotta lyhyempi kuin muun väestön.

Sen lisäksi että on kyse valtavasta inhimillisestä ongelmasta, on siihen puuttuminen siis myös merkittävä taloudellinen kysymys.

Mielen hyvinvointia kuormittavat myös ilmastokriisi ja luontokato. Suomalaiset mielenterveysjärjestöt tekivät tänä keväänä yhteisen kannanoton siitä, miten ympäristökriisit lisäävät toivottomuuden, pelon ja ahdistuksen tunteita sekä masennusta ja ahdistusta. Ilmastotekojen lisäksi meidän on löydettävä keinoja myös ihmisten jaksamisen ja mielenterveyden tukemiseen.

Näillä kolmella keinolla voimme vaalia kaikkien mielenterveyttä.

1) Toteutetaan Terapiatakuu-kansalaisaloite kunnissa

Terapiatakuu tarkoittaa mielenterveyden lyhytterapiahoidon tarjoamista viimeistään kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta. Näin ennaltaehkäistään ongelmien syvenemistä. Helsingissä Terapiatakuuta on ryhdytty toteuttamaan avointen Mieppi-mielenterveysklinikoiden kautta: niihin voi kävellä sisään, ja saada apua välittömästi ja maksutta. Kaksi viidestä apua hakeneesta ei ole tarvinnut Miepin jälkeen enää muualta apua.

Terveyskeskusten avoimia mielenterveyspisteitä tai etävastaanottoja tulisi kokeilla ihan kaikkialla Suomessa.

2) Kuunnellaan ja tuetaan lapsia ja nuoria

Vihreät ovat esittäneet mielenterveyden ensiaputaitojen opetuksen tuomisesta kouluihin esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Kotkassa, Mikkelissä, Porissa, Joensuussa, Turussa ja Vaasassa. Nuoret saavat kouluissa opetusta erilaisiin vaaratilanteisiin, mutta tukea kaivataan moniin heille ajankohtaisiin kysymyksiin: mistä tiedän, milloin on oikea aika hakea apua masentuneeseen oloon? Miten autan kaveria, joka saa kotibileissä paniikkikohtauksen? Kuinka vahvistaa omaa hyvinvointia arjessa erilaisilla mielen työkaluilla? Ei jätetä nuoria yksin pohtimaan näitä kysymyksiä, vaan tarjotaan apua ja tukea niiden ratkaisuun.

3) Vahvistetaan jokaisen mielenterveyttä

Hyvinvointia lisätään kunnissa tarjoamalla asukkaille matalan kynnyksen terveyspalveluita, saavutettavia harrastusmahdollisuuksia, rauhoittavia luontoalueita, ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman kuntansa asioihin esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta. Monet kunnan päätökset ovat mielenterveyspäätöksiä. Siksi päätösten vaikutuksia mielenterveyteen ja eriarvoisuuteen tulee arvioida niitä tehtäessä. Jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä saadaan puolitettua 2030 mennessä, saadaan sillä eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan jopa 9 000 ihmistä enemmän työmarkkinoille, kuin nykykehityksellä.

Vihreiden tavoite on korjata mielenterveyspalvelut, ja toteuttaa Terapiatakuu. Työ ei saa kuitenkaan jäädä tähän. Hyvinvoinnin vahvistamisessa tulee kuulla kuntalaisia, ja vastata heidän tarpeisiinsa. Näin vahvistamme hyvinvointia kriisivuodesta tulevaisuuteen.