Kolme keinoa parantaa opiskelijoiden lainaturvaa

Lainapainotteinen opintotukimalli pakottaa opiskelijat opiskelemaan velaksi. Korkojen nousu kasvattaa merkittävästi myös opintolainan nostamisen riskejä. Herätys, päättäjät! Opiskelun houkuttavuus laskee, ellei opintolainan turvallisuudesta huolehdita.

Opintolainan ottamiseen on kannustettu: sen on sanottu olevan ilmaista rahaa, jota olisi tyhmää olla ottamatta. Korkojen noustessa halpa raha ei olekaan enää halpaa.

Opintolainan käyttö on yli kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Keskeinen syy tähän on ollut opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi vuodesta 2017 lähtien. Keskimäärin opiskelijoilla on opintolainaa lähes 14 000 euroa. 

Useimpien opiskelijoiden on pakko elää velaksi, sillä opintorahan taso on liian matala elämistä varten. Suomessa opiskelijat ovat käytännössä ainoa ihmisryhmä, jonka on nostettava lainaa elääkseen. Opiskelija ei saa työmarkkina- tai toimeentulotukea, ellei hän ole ensin nostanut opintolainaa. 

Lainapainotteinen opintotukijärjestelmä eriarvoistaa nuoria: se nostaa erityisesti vähävaraisista perheistä ponnistavien nuorten rimaa hakeutua opiskelemaan. 

Vaikka valtio ohjaa opiskelijoita velkaantumaan, valtio ei huolehdi opiskelijoiden velanoton turvallisuudesta. Tämä tosiasia on tullut näkyväksi, kun pankkilainojen korot ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Onkin hämmentävää, että valtiovarainministeri Saarikko puuhaa asuntolainojen korkokattoa, mutta opiskelijoiden velkariskistä ollaan valtiovarainministeriössä hipihiljaa.

Saarikko on väläytellyt asuntovelallisten tukemista korkojen noustessa. Nousevat korot ovat kuitenkin suurempi uhka opiskelijoille kuin asunnonomistajille. Asuntolainaa saadakseen lukeutuu jo yhteiskunnan parempiosaisiin verrattuna niihin, joilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada lainaa asunnon ostamista varten. Moni pienituloinen vastavalmistunut nuori aikuinen kuuluu tähän ryhmään, ja moni jää siihen loppuiäkseen. 

Ehdotan kolmea keinoa parantaa opiskelijoiden lainaturvaa:

1. Valtion rahoittama korkokatto opintolainalle. Korkokatto suojaisi opiskelijoita lainanhoitokulujen kasvamiselta korkojen noustessa. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta kannatti mietinnössään yksimielisesti opiskelijoiden opintolainan korkokattoa tai vastaavaa keinoa parantaa opiskelijoiden lainaturvallisuutta.
2. Mahdollisuus nostaa opintolaina useassa erässä. Tällä hetkellä opintotuki on kannattavampaa nostaa kerralla, sillä pankit veloittavat erikseen jokaisesta nostokerrasta. Mahdollisuus nostaa koko lukukauden opintolaina kerralla voi tuoda opiskelijan talouteen joustoa, mutta se vaatii toisaalta tarkkaa oman talouden hallintaa. Siksi opintolainan nostamisesta erissä ei saisi veloittaa enempää kuin sen nostamisesta kerralla. Toisen asteen opiskelijoille tulisi palauttaa käyttöön lainan nostaminen useassa erässä.
3. Opintolainahyvityksen ulottaminen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleviin. Ammatillisten opiskelijoiden velkataakka on kasvanut opintotuen muutosten myötä, mutta heidän tulotasonsa jää valmistumisen jälkeen keskimäärin korkeakouluopiskelijoiden tulotasoa matalammaksi. Toisaalta moni ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuva opiskelija haluaa jatkaa opintojaan korkeakoulussa, jossa opintolainaa kertyy vielä huomattavasti lisää. Opintolainahyvitys pienentäisi ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaisvelan määrää ja voisi myös kannustaa jatkokouluttautumiseen.

Lopuksi on syytä muistaa seuraava: tehokkain keino parantaa opiskelijoiden lainaturvaa ja hyvinvointia olisi korottaa opintorahaa. 

Outi Alanko-Kahiluoto on jättänyt hallitukselle kirjalliset kysymykset opintolainan korkokatosta ja opintolainahyvityksen ulottamisesta ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin.