Kolmasosa Suomen päästöistä tulee rakennuksista – uusi laki auttaa niiden vähentämisessä

Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.

Uuden lain tärkein tavoite on vahvistaa hiilineutraalin yhteiskunnan kivijalkaa ja varmistaa, että kaavoituksessa ja rakentamisessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuus. Lähtökohtana on, että kaavoituksella varmistetaan maankäyttö, joka tukee kestävää elämäntapaa. Haluamme, että asunnot, työpaikat, palvelut ja vapaa-ajan alueet sijaitsevat sopivasti suhteessa toisiinsa, jotta kestävä liikkuminen on helppoa.

Luonnontilaiset viheralueet säästyvät, kun rakentamista ohjataan olemassa olevan infran ja palveluiden luo. Tämä vähentää liikennettä, pienentää päästöjä ja luo toimivampaa ympäristöä meille kaikille. Toisiinsa kytkeytyvät, rakentamattomat viheralueet tarjoavat elin- ja liikkumatilaa eläimille ja muille lajeille sekä meille ihmisille paikkoja virkistäytyä – myös kaupungeissa. Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristöjen turvaaminen on huomioitava kaikissa kaavoissa.

Uudella lailla myös ohjaamme rakentamista ja korjaamista vähähiiliseksi. Tavoitteenamme on asettaa uusien rakennusten ilmastopäästöille raja-arvot vuoteen 2025 mennessä. Valjastamme myös kiertotalouden mahdollisuudet rakentamiseen. Haluamme, että rakennukset suunnitellaan pitkäikäisiksi ja monikäyttöisiksi. Purettavat rakennukset taas tulee nähdä materiaalipankkeina, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään.

Lisäksi tuomme lakiuudistuksella rakentamisen ja kaavoituksen digiaikaan sekä parannamme rakentamisen laatua, jotta rakennusvirheitä ei pääse syntymään. Esityksellä rakentamisen vastuiden kapeikot poistuisivat, kun vastuu rakennushankkeesta kuuluisi päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeisiin säädettäisiin myös viiden vuoden vastuuaika mahdollisista rakennuksesta löytyvistä virheistä.

Uusi laki korvaisi kokonaan vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä maailma ympärillämme on muuttunut huomattavan paljon. Nyt varmistetaan, että laki vastaa ihmisten nykyisiä ja ennen kaikkea tulevia tarpeita.

Kuka tahansa voi ottaa lakiluonnokseen kantaa 7.12. asti. Lisätietoa: https://ym.fi/-/kaavoitus-ja-rakentamislaki-lausunnoille