Kiusaamista torjutaan yhteistyössä kotien kanssa

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta herättävät huolta. Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ei tällä hetkellä kaikkialla Suomessa toteudu.

Kiusaamisen vakavat seuraukset nousivat jälleen viime vuonna julkiseen keskusteluun, kun Helsingin Koskelassa epäiltiin tapahtuneen 16-vuotiaan pojan murha. Vuotta 2020 synkistivät myös julkisuuteen tulleet väkivaltatapaukset kouluissa. Vaikka kiusaaminen on tilastollisesti viimeisten vuosien aikana vähentynyt, on jokainen kiusaamis- ja kouluväkivaltatapaus liikaa. 

Koulukiusaamista ja -väkivaltaa on pyritty useiden vuosien ajan ennaltaehkäisemään. Kouluihin ja oppilaitoksiin on laadittu useita erilaisia ja hyvin toimivia toimintamalleja, kuten KiVa-koulu-toimenpideohjelma, jonka avulla pyritään vaikuttamaan kouluyhteisöjen kiusaamisen vastaiseen kulttuuriin. Nykyinen hallitus on myös ottanut aktiivisen roolin kiusaamisen ja kouluväkivallan vähentämiseksi. Opetusministeri Li Andersson käynnistikin viime vuoden lopulla eduskuntapuolueille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille kiusaamisen ehkäisyn pyöreän pöydän, johon sain vihreiden edustajana osallistua.

Pyöreän pöydän laaja-alaiset keskustelut tukivat myös Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa -toimenpideohjelman laadintaa, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 26.1.2021. Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on tärkeä: nollatoleranssi kiusaamiselle, häirinnälle, sosiaaliselle syrjinnälle ja väkivallalle kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämän keskeisen tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa on listattuna 14 toimenpidekokonaisuutta, jotka voivat edetä ripeästi. Näihin kuuluvat muun muassa: 

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa.
• Lainsäädäntöhanke turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi kaikilla asteilla sekä
• opetushenkilöstön ja johdon osaamisen vahvistaminen lisäämällä koulutuksessa hyvinvoinnin ja työrauhan edistämisen taitoja, sekä osaamista yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisyssä sekä mielen hyvinvoinnin tukemisessa.
• Sairaalaopetuspaikkojen lisääminen ja sairaalakoulujen osaamisen vahvempi linkittäminen kouluihin opettajien tueksi.

Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on odotettu. Jo viime kaudella tehtiin valmistelua kiusaamisen vastaisista toimista, nyt ohjelmaan on valittu sellaiset toimet, jotka saadaan etenemään nopeasti niin lainsäädännön kuin rahoituksen osalta. Ohjelma antaa hyviä lisäkeinoja puuttua kiusaamiseen entistä nopeammin ja vaikuttavammin. 

Nimensä mukaisesti toimenpideohjelma kuitenkin keskittyy vain oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. Ohjelman tavoiteosiossa korostetaan sitä, että kiusaaminen, väkivalta ja häirintä eivät rajoitu vain kouluihin ja oppilaitoksiin vaan ovat huomattavasti laajempi kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö. Hallinonalojen yhteistyön tiivistäminen on tärkeä askel tähän haasteeseen vastaamiseen.  Koulun ja kodin – opetushenkilökunnan ja lasten huoltajien – väliseen yhteistyöhön ei ohjelmassa vielä löydetä uusia esityksiä tai toimenpiteitä. Kouluissa sekä tähän yhteistyöhön, että kiusaamisen ehkäisyn ohjelmien toteuttamiseen tarvittaisiin näihin korvamerkittyä aikaa, eivätkä oppilasryhmät saisi kasvaa liian suuriksi.

Se, että lapsella on kavereita, eikä häntä kiusata, on usein vanhemmille se kaikista tärkein asia koulunkäynnissä. Siksi kodin ja koulun välistä yhteistyötä pitää lisätä. Lasten huoltajat tarvitsevat tukea, koulutusta ja ymmärrystä nykypäivän kiusaamisen uusista muodoista, ilmiön vakavuudesta ja sen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Kiusaamisen ehkäisemisen kannalta on olennaista, että vanhemmat ovat sitoutuneita turvallisen oppimisympäristön edistämiseen yhdessä koulun kanssa. Kodin rutiineilla, toimintatavoilla ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys sille, miten lapsi koulussa toimii osana ryhmää ja noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä. Vanhemmille on tarjottava tukea ja työkaluja sekä kiusaamistapausten tunnistamiseen että reagointiin. Pyöreän pöydän keskusteluissa esiin nousi, että vanhempien osaamista ja puuttumista voitaisiin herätellä jo neuvoloissa. Ennen kaikkea on huomattava, että kouluissa vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Turvallinen lapsuus luodaan yhdessä, mutta se ei synny hetkessä.