Kestävät kaupungit välittävät ja vaikuttavat

Vihreiden teesit parempaan kaupunkipolitiikkaan

Lähes puolet suomalaisista asuu jo nyt suurissa kaupungeissa. Kasvavat kaupungit ovat talouden vetureita, joiden elinvoima säteilee koko maahan. 2010-luvulla kymmeneen suurimpaan kaupunkiin syntyi 50 000 uutta työpaikkaa ja kaksi kolmasosaa Suomen kansantuotteesta tuotetaan näillä kaupunkiseuduilla. 

Kaupungeilla on suuri potentiaali ja vastuu myös ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa. Erityinen rooli kaupungeilla on vihreän siirtymän, kiertotalouden, tieteellisen tutkimuksen ja uudenlaisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. 

Tarvitsemme nykyistä vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. 

Seuraavan hallituksen tulee rakentaa suhteensa suuriin kaupunkeihin vastavuoroisen kumppanuuden periaatteille. Suomessa valtio ja kaupungit ratkovat ilmastokriisiä yhdessä, luovat edellytyksiä yritysten menestykselle yhdessä ja huolehtivat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista yhdessä – sopien ja toistensa osaamista kunnioittaen.

Kukoistava kaupunki

Elinvoimaiset kaupungit talouden veturina

Jotta kaupungit voivat kasvaa kestävästi, niiden investointikykyä on vahvistettava. Valtionosuusjärjestelmän on tuettava nykyistä paremmin kasvavia kaupunkeja, jotta ne pystyvät tuottamaan asukkaille tärkeät palvelut. On myös aika tunnustaa, että tilanne jossa pienillä kunnilla on täsmälleen samat tehtävät kuin suurilla kaupungeilla, ei palvele asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. 

Viihtyisät ja toimivat kaupungit vetävät puoleensa osaajia, yrityksiä ja monenlaista toimintaa ja luovat näin hyvän maaperän luovalle taloudelle. Tutkimus- kehitys-, ja innovaatiorahoitus on nostettava neljän prosentin kasvu-uralle. Rahoitusta on ohjattava yliopistojen perusrahoitukseen sekä korkeakoulujen ja yritysten välisten innovaatioekosysteemien vahvistamiseen. Eri alojen akuutti työvoimapula osoittaa, että tarvitsemme Suomeen lisää osaajia. Kaupunkien korkeakouluihin ja oppilaitoksiin on lisättävä aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimapulaa. Yliopistosairaaloiden rahoitus on turvattava. 

Taide, kulttuuri ja tapahtumat lisäävät kaupunkien valovoimaa, joka säteilee myös kaupunkien lähialueille parempina palveluina, matkailuna ja työpaikkoina. Vireä kulttuurielämä on kukoistavan kaupungin elinehto ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Moni vanha rakennus on saanut uuden elämän kulttuurikäytössä ja tätä haluamme edistää jatkossakin. Elämystalous lisää myös kaupunkien kiinnostavuutta matkailu- ja vierailukohteina.  

Suomi tarvitsee kansainvälisesti menestyviä kaupunkiseutuja

Kaupunkien talouden ja elinvoimaisuuden kannalta on olennaista saada Suomeen kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja osaajia. 

Työhön johtavan maahanmuuton esteiden purkamista on jatkettava määrätietoisesti ja panostettava Suomeen muuttaneiden osaajien perheiden saamiin koulutus- ja työllisyyspalveluihin ja kotoutumiseen. Valtion on osoitettava tähän riittävät resurssit ja huolehdittava, että vieraskielisten asukkaiden määrään liittyvät valtionosuudet vastaavat kaupunkien todellisia kustannuksia. Kuntien vastuita ja velvollisuuksia muutettaessa on varmistettava, ettei kaupunkien elinvoima heikkene.

Koulutus on kestävän kasvun edellytys ja tasa-arvoisen yhteiskunnan tae

Koulutus on keskeinen keino rakentaa yhteiskunnan menestystä ja ehkäistä eriarvoistumista. Vihreät ei lähde sellaiseen hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta – haluamme investoida koulutukseen sen kaikilla tasoilla. 

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava eheä koulupolku. Koulujen eriytymistä on ehkäistävä tukemalla kaupunkien positiivisen erityiskohtelun avulla tekemää koulutuksellista tasa-arvotyötä. Positiivisen erityiskohtelun ja varhaisen tuen rahoitusta on nostettava. Esitämme ratkaisuksi reppurahaa, joka siirtyy erityisryhmään kuuluvan koululaisen mukana.

Varhaiskasvatuksen kriisi on ratkaistava. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muille kasvaville kaupunkiseuduille on lisättävä alan koulutuspaikkoja.

Lisäksi alan työoloja ja palkkausta on parannettava osaavan henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

Viihtyisä ja vehreä kaupunki

Vihreä kaupunki on lähellä

Haluamme rakentaa kaupunkeja, joissa ihmiset viihtyvät ja joihin juurrutaan. Vihreässä kaupungissa arjen palvelut ovat lähellä ja päivittäisten asioiden hoitaminen kestävillä kulkutavoilla on helppoa. Haluamme lähikirjastoja, lähikauppoja, lähipäiväkoteja, lähikouluja, lähikulttuuria, lähiliikuntapaikkoja, lähipuistoja ja lähiluontoa. 

Kaikilla on halutessaan oltava mahdollisuus asua kaupungeissa. Se tarkoittaa riittävää asunto- ja tonttitarjontaa hyvillä sijainneilla, vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamista harkiten myös rakennuskantaa uudistaen. Alueiden ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista on helpotettava, jotta rakennukset saadaan uuteen käyttöön. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja arvokasta rakennuskantaa eri aikakausilta on vaalittava, ja otettava prosenttitaide osaksi niin yksityistä kuin julkista rakentamista.

Segregaation ehkäisy vahvistaa sosiaalista kestävyyttä

Asuinalueiden eriytymistä on ehkäistävä määrätietoisesti asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Valtion ja kaupunkien on yhdessä varmistettava, ettei Suomeen synny kaupunginosia, joissa huono-osaisuus kasautuu. Eri asumismuotoja on sekoitettava ja kohtuuhintaista asumista on oltava tarjolla tasaisesti eri puolilla kaupunkia. Valtion on tarjottava kaupungeille tähän riittävät välineet.

Asunnottomuus on poistettava ensi vaalikaudella. 

Luonto on hyvän elämän ehto myös kaupungissa

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat ihmiskunnan keskeisimmät haasteet. 

Viimeaikainen keskustelu on osoittanut, että maankäytön suunnittelussa ei aseteta kansallisella tasolla riittävän selkeitä tavoitteita kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja elinvoimalle. Tämä on muutettava.

Alueidenkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava niin, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen asetetaan keskeisiksi tavoitteiksi. Viheralueiden määrälle ja laadulle on asetettava selkeät mitattavissa olevat tavoitteet. 

Kaupunkiluonto vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja sekä auttaa sopeutumaan ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomiin sään ääri-ilmiöihin. Lähimetsät ja kaupunkivihreä lisäävät kaupunkiemme viihtyisyyttä ja tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Haluamme tuoda lisää vihreää rakennetun ympäristön sisään. Katupuut viilentävät ilmaa, kosteikot ja hulevesialtaat auttavat sadevesien hallinnassa. Kaupunkiniityt ja kukkivat tienvierustat lisäävät pölyttäjien määrää. 

Kaupungeilla on velvollisuus olla edelläkävijöitä metsiensä luontoarvojen ja hiilinielujen vaalimisessa. Ekologinen kompensaatio on otettava käyttöön silloin, kun vaihtoehtoa rakentamiselle ei ole. Kaupunkimme ovat kansainvälisesti vertailtuna vihreitä. Haluamme pitää huolen siitä, ettemme menetä tätä valttikorttia kaupunkien kasvaessa.

Ilmastoviisas kaupunki

Liikkuminen kestäväksi

Seuraavan hallituksen tulee panostaa kestäviin liikkumismuotoihin. 

Valtion on osallistuttava kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen nykyistä selvästi voimakkaammin – liikenteen päästövähennystavoitteet ja koronapandemiasta kärsinyt joukkoliikenne edellyttävät tätä. Tuen edellytyksenä valtion on varmistettava yhdessä kaupunkien kanssa, että kestävän liikkumisen osuus kaupungeissa kasvaa ja liikenteen päästöt vähenevät keskimääräistä nopeammin. 

Suurten kaupunkien välisiä raideyhteyksiä on parannettava kaupunkien saavutettavuuden ja kestävän kasvun vahvistamiseksi. Raidehankkeiden suunnittelussa on etsittävä tehokkaita tapoja vähentää rakentamisen aiheuttamia ilmastopäästöjä. Samalla päästöjen arviointi tulee ulottaa kaikkiin liikennehankkeisiin. Valtion tulee rahoittaa ensisijaisesti hankkeita, jotka hyvittävät päästönsä riittävän nopeassa aikataulussa.

Suomen suurille kaupunkiseuduille tulee toteuttaa lähijunaliikenne Vihreiden ehdottamalla tavalla (https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/suomi-lahijunaan/). Lähijunaliikenne on hyvä ja tuttu joukkoliikenteen muoto. Kun vanhat seisakkeet palautetaan ja eri seudut saavat mahdollisuuden kilpailuttaa lähijunaliikennettään, miljoona suomalaista pääsee säännöllisen lähijunaliikenteen piiriin. Säännöllistä lähijunaliikennettä on laajennettava uusille kaupunkiseuduille jo vuoteen 2025 mennessä. 

Kävely-ympäristön laatuun panostamisella onkin suuri vaikutus ihmisten päivittäisen elinympäristön kokemiseen.

Koronapandemian aikana maailmalla panostettiin valtavasti pyöräilyinfrastruktuurin kehittämiseen hyvin tuloksin. Pyöräily onkin kestävimpiä tapoja hoitaa arjen matkat ja lisätä samalla myös ihmisten arkiliikunnan määrää. Nyt on aika myös Suomessa ottaa rivakampia askeleita kattavien pyörätieverkostojen toteuttamiseen kaupungeissa.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa tulee vahvistaa merkittävästi kaavoitusta ja liikennettä ohjaavassa lainsäädännössä. Suurissa kaupungeissa kävely ja pyöräily ovat merkittäviä liikkumisen muotoja, jotka lisäävät viihtyvyyttä ja ihmisten arkiliikunnan määrää. Valtion on ohjattava vähintään 20 prosenttia liikenneinvestoinneista kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen YK:n suosituksen mukaisesti. 

Kaupunkien energiaratkaisut kestäviksi

Kaupunkien energiaratkaisut määrittävät energiantuotannon kestävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Energiaratkaisuilla on nopeutettava vihreää siirtymää ja samalla ylläpidettävä energian huoltovarmuutta. Päästötöntä energiatuotantoa on vauhditettava teknologiaratkaisuilla sekä kuluttajia osallistavilla liiketoimintamalleilla, kuten älykkäillä sähköverkoilla ja kulutusjoustoilla. Siirtymistä polttoon perustumattomiin lämmitysjärjestelmiin on tuettava ja tavoitteeksi tulee asettaa energiapositiiviset alueet.

Rakentamisen päästöt alas

Rakentamisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt on ohjattava järjestelmällisesti ja kunnianhimoisesti alas. Valtion tulee varmistaa, että lainsäädäntö ohjaa vähentämään ilmastopäästöjä rakennusten ja infrastruktuurin koko elinkaaren aikana. 

MAL-sopimukset

Valtion ja suurten kaupunkien väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä koskevat MAL-sopimukset ovat keskeinen väline kaupunkiseutujen kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Valtion on otettava vahvempi rooli MAL-sopimusten rahoituksessa. MAL-sopimuksilla on jatkossakin sovittava valtion ja kaupunkien kesken joukkoliikenneinvestointien sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoituksesta. Suurimmilla kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmän kehittämisen on perustuttava kaupunkiraideliikenteeseen.

Kaikki kaupunkiseudut tarvitsevat toimivaa yhteistyötä valtion kanssa, jotta ne voivat kehittää kaupunkirakennettaan pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä MAL-sopimukset ovat ainoa suurempaa merkitystä omaava väline valtion ja kaupunkiseutujen sopimuksellisessa yhteistyössä. Emme kannata MAL-sopimusjärjestelmän laajentamista, mutta keskisuuret kaupungit tarvitsevat oman vuoropuheluprosessinsa valtion kanssa liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeista.

Lopuksi

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu. Kaupungeissa luodaan talouskasvua, edistetään vihreää siirtymää, kansainvälistytään ja rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Toisaalta kaupunkeihin kasautuu myös köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Monet Suomen kannalta keskeiset ongelmat kohdataan ja ratkaistaan kaupungeissa. 

Kaupunkien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kasvun mahdollistamiseksi tarvitsemme strategista tutkimustietoa kaupungistumisen ilmiöistä ja vaikutuksista. Tulevalla hallituskaudella tätä varten tulee perustaa kaupunkitutkimuksen instituutti.