Keskustan teatteri uhkaa luontokadon torjuntaa

Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä noin puolet ovat uhanalaisia. Luonnonsuojelulain uudistamisen myötä uhanalaiset luontotyypit olisi tunnistettu yhtä tärkeäksi luonnon monimuotoisuuden osaksi kuin yksittäiset lajit. Tämä on hiertänyt keskustaa ja oppositiopuolueita, jotka ovat äänestäneet ympäristövaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan.

Uhanalaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi kedot, merenrantaniityt ja metsälaitumet. Ne ovat siis sellaisia maa- tai vesialueita, joilla on tietyn tyyppinen eläin- ja kasvilajisto. Ne ovat yksi hyvä mittari sille, mikä on luonnon monimuotoisuuden tila Suomessa.

Vaikka olemme pyrkineet pysäyttämään luontokadon ensin vuoteen 2010 mennessä ja sitten vuoteen 2020, ei kummassakaan olla onnistuttu. Nyt tähtäin on vuodessa 2030, ja siitä ei ole enää varaa lipsua.

Siksi mittava luonnonsuojelulain uudistaminen tehdään. Se on yksi tärkeä työkalu luontokadon torjunnassa. On ollut todella surullista nähtävää, miten keskusta yhdessä oppositiopuolueiden kanssa on tehnyt luonnonsuojelulaista symbolin, joka on periaatteen vuoksi revittävä eduskuntakäsittelyssä rikki.

Esimerkiksi syytökset omaisuuden suojan loukkaamisesta eivät yksinkertaisesti pidä paikkansa: se on todettu jo keväällä hallituksen esityksen yhteydessä (itseasiassa jopa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon pöytäkirjaan pyytämällä lisäyksellä), eikä perustuslakivaliokuntakaan ole tunnistanut laissa ongelmaa tämän osalta.

Ei kysymys olekaan keskustalle oikeasti asioista. Kyse on siitä, että keskusta haluaa vastustaa kaikkea, jonka se ajattelee osaksi “punavihreää” politiikkaa. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on kuitenkin asia, jota suomalaiset laajasti kannattavat. Jopa 80 prosenttia suomalaisista kannattaa suojelualueiden lisäämistä. Luonto on suomalaisille rakas ja tärkeä.

Onko koko luonnonsuojelulaki kokonaan pilalla, jos keskustan ja opposition sörkkimä laki menee läpi puutteellisena luontotyyppien suhteen? Onneksi ei. Laki menee muutoksen osalta huonompaan suuntaan, mutta siihen jää edelleen jäljelle tärkeitä luonnonsuojelun tilaa parantavia toimia. Ylipäätään lain uudistaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää: tämä on vasta toinen isompi uudistus joka lähes satavuotiaalle laille on tehty.

Uusi laki esimerkiksi kieltäisi malminetsinnän kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja tiukentaisi malminetsinnän ehtoja muilla valtion suojelualueilla. Lakiesitykseen on myös sisällytettynä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, jonka myötä luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää toisaalla.

Miksi mikään ei enää etene?

Keskustan täydellisen vastuuton toimintatapa eduskunnassa on syönyt kaiken neljän hallituspuolueen keskustalle antaman luottamuksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että minkään asioiden edistäminen ei ole mahdollista ennen kuin olemme päässeet hallituspuolueiden johtajista koostuvan viisikon kesken käymään läpi sitä, miten tästä päästään eteenpäin.

Kaikista olennaisinta on se, mitä tapahtuu ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ne ratkaisevat sen, istuuko ensi hallituksessa luontomyönteisiä puolueita, vai luontohäiriköitä.