Kasvukaupunkien investointikyky ja lasten oikeudet sotemietinnön keskiössä

Tiistai oli historiallinen päivä, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta sai mietintönsä sote-uudistuksesta valmiiksi. Me Vihreät painotimme valiokuntakäsittelyssä muun muassa kasvukaupunkien investointikyvyn turvaamista, THL:n tarvekerroinmallin tarkennuksia ja lapsibudjetointia.

On selvää, että näin suureen uudistukseen liittyy haasteita, eikä viiden eri puolueen toiveiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen ole aina helppoa. Meillä on kuitenkin ollut siihen tahtoa, ja meille vihreille se on erityisesti ollut halu voida pitää tulevaisuudessa ihmisistä paremmin ja oikea-aikaisemmin huolta. 

Sote-paketti ei ollut moniltakaan osin valmis tullessaan eduskunnan käsittelyyn viime joulukuussa. Sen paranteluun on käytetty puoli vuotta, ja työ on ollut suuri. Vihreillä oli sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyä varten useita prioriteetteja.

Ilman vihreitä uudistuksessa ei näkyisi huoli kasvukaupungeista tai niiden investointikyvyn turvaamisesta. Olemme valiokunnassa painottaneet, että hallituksen tulee turvata kasvukaupunkien toiminta- ja investointikyky. Me olemme huolehtineet, että mietintöön on saatu painavat lausumat siitä, että valtioneuvoston on ryhdyttävä toimiin, mikäli uudistus heikentäisi kuntien ja erityisesti kasvukaupunkien elinvoimaa.

Vaikka kuntien talouden ennakoitavuus paranee sote-menojen poistumisen myötä, on noussut esiin huoli säästöpaineisen kunnan tarpeesta leikata kasvatuksesta ja koulutuksesta. Jatkossa sivistyspalvelut muodostavat noin kaksi kolmasosaa kuntien menoista. Vihreät ei hyväksy koulutusleikkauksia. Sivistyspalveluiden turvaamiseksi valiokunta teki lausuman, joka edellyttää hallitusta varmistamaan kuntien mahdollisuudet ja kantokyvyn järjestää sivistyksellisiä perusoikeuksia turvaavat palvelut. 

Hyvinvointialueiden rahoitus jaetaan tarpeen perusteella. Mitä enemmän alueella sairastetaan ja tarvitaan sote-palveluita, sitä enemmän hyvinvointialue saa rahoitusta. THL:n riippumattomaan tutkimukseen perustuva tarveperusteinen rahoitusmalli turvaa palveluiden yhdenvertaisuuden, ja siksi sen on huomioitava kaikki sote-kustannukset ja niihin vaikuttavat tekijät. Tämän vuoksi teimme valiokunnassa lausuman, joka edellyttää, että THL:n tarvekertoimia tarkennetaan jatkotyössä ottaen huomioon todelliset kustannustekijät, kuten sosiaalihuollon kustannukset ja alueelliset kustannustekijät. Lisäksi vaadimme, että mallin tulee olla ulkopuolisten tahojen arvioitavissa.

Lasten oikeudet vahvistuvat hyvinvointialueille

Erityisesti iloitsemme siitä, että vihreiden vaatimuksesta sotepaketissa nostetaan vahvasti esiin lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi, jotka on jatkossa otettava mukaan hyvinvointialueiden talousarvioon. Tämä on hyvä esimerkki muillekin tuleville uudistuksille, kuinka lasten hyvinvointi voidaan turvata päätöksenteossa. Olemme korostaneet, että lapsibudjetointia on kehitettävä aktiivisesti ja painottaneet, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviosta mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä. 

Vammaisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu oli meille asia, jota ilman mietintöä olisi ollut vaikea saattaa maaliin. Saimme esimerkiksi muovattua järjestämislain pykäliä niin, että tätä on nyt mahdollista toteuttaa alun perin esitettyä paremmin. Vammaisella on muun muassa oikeus jatkaa asumistaan siinä asumispalveluyksikössä, jossa hän on asunut ennen uudistuksen voimaantuloa. Lisäksi vaativien erityistason palveluiden saatavuuteen ja laatuun haluttiin kiinnittää huomiota. 

Valiokunta teki yliopistosairaaloiden tutkimuksen, opetuksen ja erikoissairaanhoidon rahoituksen turvaamisen varmistamisesta kaksi lausumaa, joista toinen koskee sosiaalihuollon tutkimusrahoitusta ja toinen soten tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen erillislainsäädäntöä.

Samalla kun uudistus on iso muutos kunnille ja hyvinvointialueille, se on sitä myös sote-alan työntekijöille. Siksi muutosjohtamisen laatuun on kiinnitettävä tarkkaa huomiota. Tämä edellyttää työntekijöiden osallistamista muutoksen suunnitteluun sekä heidän työhyvinvoinnista huolehtimista. On muistettava, että ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä meillä ei ole laadukkaita sote-palveluita. Sote-palveluissa tärkeintä on varmistaa yhdenvertaisuuden toteutuminen. Ehdotuksestamme mietintöön lisättiin säännölliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka ovat keskeinen työkalu seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Sote-uudistus itsessään ei juurikaan vaikuta sote-palveluita tuottavien järjestöjen asemaan, koska aiempi yhteistyö kuntien kanssa pystyy jatkumaan entisenlaisesti hyvinvointialueen kanssa. Toimme kuitenkin valiokuntana esiin järjestöjen rahoituksen haasteen eli monimutkaisuuden ja epävarmuuden, jonka vuoksi palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi olisi jatkossa hyvä luoda pysyvä rahoitusmalli.

Nämä kaikki saatiin mukaan tähän uudistukseen, koska vihreät eivät niistä tinkineet. Paketissa on edelleen haasteita, jotka vaativat aktiivista seurantaa ja myös valtioneuvostolta toimenpiteitä, jotta ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista voidaan pitää huolta. Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin onnistuneet rakentamaan sote-uudistuksen, joka lisää palveluiden saavutettavuutta, tukee moniammatillista työtä ja hillitsee kustannusten kasvua, kuitenkaan unohtamatta kaikkein tärkeintä eli ihmisen hyvinvoinnin turvaamista.

Noora Koponen ja Sofia Virta ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä