Kasviproteiineista seuraava suomalainen menestystarina – 10 keinoa kasvipohjaisen ruoan edistämiseksi Suomessa

Oikeanlaisella ravinnolla on keskeinen vaikutus ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että suomalaisilla on mahdollisuus ostaa ravitsevaa ja terveellistä kotimaista ruokaa.

Tulevaisuuden ruoan tulee olla hellempää ympäristölle ja vahvistaa omavaraisuutta sekä kansanterveyttä. Kaikkien näiden tavoitteiden osalta yksi kirkas vastaus on kasvipohjaisen ruoan lisääminen. Kasvisruoan ja kasviproteiinien kulutus kasvaakin koko ajan. Siksi kasvipohjaisella ruoalla on myös todella merkittävä taloudellinen potentiaali. Kasvisruoalla on mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta taottava on, kun rauta on kuumaa. Edellytykset sille, että kasvipohjainen ruoka voi olla seuraava suomalainen menestystarina, ovat olemassa.

Kasvipainotteinen ruokavalio on myös keskeinen keino kuluttajille vähentää omaa hiilijalanjälkeään. Siksi on tärkeää, että kotimaista kasvisruokaa on tarjolla kuluttajille kohtuulliseen hintaan, ja että kasviproteiinin tuottaminen ja kasvisruoan valmistaminen on Suomessa kannattavaa. Tämä vaatii ruokamurrosta, jonka myötä suomalaiset voivat syödä kotimaista, laadukasta kasvipohjaista ruokaa, joka on ilmastoystävällistä ja ravinteikasta.

Maatalous on osa suomalaista tarinaa. Haluamme vahvistaa kotimaista ruoantuotantoa sen kohdatessa muutoksia päästötavoitteiden kiristyessä ja kulutustottumusten muuttuessa. Maatalouden on oltava viljelijöille kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa. Nykyistä vahvempi kasviproteiinien tuotanto tarjoaa mahdollisuuksia myös maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Maatalouden päästöt muodostivat vuonna 2020 14 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, eivätkä päästöt ole merkittävästi vähentyneet koko 2000-luvulla. Viime vuonna maataloudelle asetettiin 29 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii tehokkaita toimia. 

Tämä avaus esittää 10 keinoaa, joilla voimme tehdä kasviproteiineista suomalaisen menestystarinan. Edistämällä suomalaista kasvisruokaa voimme pienentää päästöjä, vahvistaa kotimaista tuotantoa sekä luoda edellytyksiä kansainväliselle, kaupalliselle menestykselle.

Asenteet kuntoon – Hyvä, kotimainen ruoka on myös kasvisruokaa

Siirtymä kasvipainotteisempaan ruokavalioon on tutkitusti tehokas keino vähentää yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeä. Keskimäärin suomalainen kuluttaja voi pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30-40 % siirtymällä ilmaston kannalta kestävämpään kasvipohjaiseen ruokavalioon, kuitenkaan yhtään tinkimättä ruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta.

Suomalaiset syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita moninkertaisesti viikkosuositukseen verrattuna. Kasvispainotteisen ruokavalion suosio on kuitenkin viime vuosina kasvanut kestävyys- ja ilmastonäkökulmien lisääntyessä kuluttajien valinnoissa. Kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän kasvaessa Suomessakin on jo monia kotimaisia kasvipohjaisia tuotteita tarjoavia yrityksiä. Kasvisruokavaliolla voi siis tukea kotimaista tuotantoa ja tuottajia siinä missä sekaruokavaliollakin.

Keino 1: Käynnistetään kampanja kotimaisen kasvisruoan puolesta

Kerrotaan suomalaisille, mitä hyviä puolia kotimaisten kasvisten ja kasvisproteiinin osuuden kasvattamisella ruokavaliossa on. Ruokailutottumusten muuttaminen kasvispainoitteisemmaksi on hyväksi paitsi ilmaston ja ympäristön, myös kansanterveyden kannalta. Lisäksi kotimaisten kasvipohjaisten tuotteiden ostaminen on tapa tukea suomalaista tuotantoa ja tuottajia.

Keino 2: Koulutetaan ruoka-alan ammattilaisia tunnistamaan ruoan ympäristövaikutukset ja tavat vähentää niitä

Ruoka-alan ammattilaisilla on keskeinen vaikutus suomalaisten kuluttamaan ruokaan. Eritoten julkisissa ruokapalveluissa vaikutukset voivat olla todella merkittäviä ja elämänmittaisia. Lisätään vastuullisuuden ja kasvipohjaisen ruokavalion tuntemusta ravintola-alan koulutuksissa ja mahdollistetaan alalla jo olevien ammattilaisten täydennyskoulutusta kasvipohjaisten raaka-aineiden käytöstä ja ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Mahdollistetaan hyvien käytäntöjen jakaminen ja otetaan käyttäjät, kuten lapset ja nuoret, mukaan maukkaiden kasvisruokavaihtoehtojen kehittämiseen.

Keino 3: Otetaan ympäristökriteerit vahvemmin mukaan julkisiin ruokahankintoihin

Vuonna 2018 julkisia hankintoja tehtiin Suomessa 47 miljardilla eurolla. Oikein käytettynä näillä varoilla voidaan merkittävästi edistää erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Julkisilla ruokahankinnoilla voidaan tukea kotimaisen kasvipohjaisen ruoan menestymistä kiinnittämällä huomiota hankintojen ympäristövaikutuksiin. Määritellään julkisille ruokahankinnoille selkeät ympäristökriteerit, jotka ohjaavat hankkimaan kestäviä ja kotimaisia kasvipohjaisia tuotteita.

Keino 4: Otetaan ympäristökriteerit vahvemmin huomioon ravitsemussuosituksissa

Hyvä, monipuolinen ja ravitsemussuositukset täyttävä ruokavalio on usein myös ilmaston kannalta kestävä. Ravitsemussuosituksissa huomioidaan jo nyt myös kulttuuriset tekijät ja ruokatottumukset. Ruokailutottumusten muuttuessa ja ilmastokriisin sitä vaatiessa olisi perusteltua ottaa ympäristökriteerit nykyistä vahvemmin huomioon myös  ravitsemussuosituksissa. Esimerkiksi Kelan maksama korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki liittyyravitsemussuosituksiin. Ympäristökriteerien parempi huomioiminen ohjaisi opiskeluruokailua ympäristöystävällisempään suuntaan.

Keino 5:  Otetaan käyttöön läpinäkyvämmät pakkausmerkinnät

Tällä hetkellä kuluttajan voi olla hyvin vaikea saada selkoa tuotteiden todellisista ympäristövaikutuksista ja siksi kestävien valintojen tekeminen voi olla haastavaa. Tuetaan kuluttajien mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja ottamalla käyttöön elintarvikkeiden pakkausmerkinnät, jotka kertovat läpinäkyvästi tuotteen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten mittaamisen vaikeus on tunnistettu yhdeksi pakkausmerkintöjä käyttöönottoa hidastavaksi tekijäksi. Siksi tuotteiden ympäristövaikutusten tutkimusta on lisättävä.

Keino 6: Luodaan kansallinen kasvipohjaisen ruoan strategia

Tulevaisuuden kestävä ruoka vaatii toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. Kansallinen strategia luo yhteistä näkemystä ja rakentaa luottamusta. Innovatiivisen ja ilmastoystävällisen ruoan voittokulku tarvitsee yhteisen suunnan. Strategian valmistelu tehdään yhdessä tutkijoiden sekä elinkeinoelämän kanssa.

Tuotekehitys, innovointi, investointi – Hyvät, herkulliset ja kilpailukykyiset tuotteet 

Kasvipohjainen tulevaisuuden ruoka on sellaista, joka maistuu kaikille ja tarjoaa vaihtoehtoja ruokapöytään. Uudenlaiset tuotteet vaativat paljon pohjatyötä ja kehitystä. Innovaatiot eivät synny tyhjästä vaan niille täytyy luoda edellytyksiä. Kasvipohjaisen ruoan potentiaali ympäristön, huoltovarmuuden ja viennin osalta saavutetaan vain huolehtimalla siitä, että edellytykset alan liiketoiminnalle ovat Suomessa hyvät. 

Keino 7: Tuetaan uusien ruokainnovaatioiden tutkimusta sekä kasvipohjaisen ruoan arvoketjuja Suomessa

Uudenlaiset tuotteet ja prosessit syntyvät määrätietoisen tutkimustyön tuloksena. Rahoittamalla alan tutkimusta synnytetään uusia ruoka-alan menestystarinoita.

Jotta suomalainen kasvipohjainen ruoka kulkee sujuvasti pelloilta pöytään, täytyy ravintokasvien jalostamisen elintarviketeollisuuden käyttöön olla mahdollista Suomessa. Tarvitaan investointeja valkuaiskasvien esikäsittelyyn ja välijalostukseen.

Maatalous on kaiken ruoan perusta

Ruoan matka pöytään alkaa pellolta. Maataloutta tuetaan Suomessa merkittävillä summilla kotimaisen ruoan kilpailukyvyn sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden varmistamiseksi. Tulevaisuudessa myös maatalouden tukijärjestelmän on mahdollistettava ja tuettava nykyistä paremmin kasvipohjaisen ruoan nousua. Kasvipohjaisella ruoalla on monia etuja, mutta niin voi olla myös monipuolisella kasvinviljelyllä. Tuet kasviperäisen ruoan tuotantoon auttavat osaltaan tuomaan kasvipohjaisten tuotteiden hintoja kilpailukykyiseksi eläinperäisen ruoan rinnalle.

Keino 8: Tuetaan valkuaiskasvien paikallisen viljelyn ja satoisuuden tutkimusta 

Valkuaiskasvien viljely on Suomessa vielä suhteellisen vähäistä. Siksi suomalainen tutkimus ja osaaminen näistä kasveista on vähäisempää kuin monesta muusta maatalouden osa-alueesta. Paikallisesti menestyksellisen valkuaiskasvien viljelyn eteen on tehtävissä vielä paljonkin. Tarvitaan muun muassa paikallisiin oloihin kehitettyjä lajikkeita ja viljelytapojen tutkimusta.

Keino 9: Tuetaan maatalouden tekijöitä siirtymissä valkuaiskasvien tuotantoon

Tarjotaan tukea ja koulutusta valkuaiskasvien viljelyn aloittamiseen tai siihen siirtymiseen. Etsitään tehokkaat keinot edistää tarvittavia investointeja eläintuotannosta kasvituotantoon siirtymiseksi ja rehukasvien vaihtamiseksi ravintokasveihin. 

 Maataloustuotannon tukia tulisi myös laajemmin suunnata uudelleen tukemaan kasvipohjaista ruokaa nykyistä paremmin.

Keino 10: Palkokasvien kasvatus laajemmin osaksi suomalaista maataloutta

Täsmätoimena tulisi luoda kannustimia siihen, että valkuaiskasveja otetaan nykyistä enemmän osaksi kaikkea maataloustuotantoa. Osana viljelykiertoa palkokasvit parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät lannoitteiden tarvetta. Näin vähennetään päästöjä ja tuontilannoitteiden tarvetta, jolloin säästyy myös rahaa.