Kansalaiset ansaitsevat paremman kaivoslain

Kaivoslain uudistamisesta on puhuttu vuosia. Selkeästi vanhentuneen lain pykälät asettavat luonnon, paikalliset ihmiset, muut elinkeinot ja koko paikallistalouden toissijaisiksi kaivosteollisuuden etujen edessä.

Kaivoslaki NYT -kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn tänään 6. lokakuuta. Kansalaisaloite keräsi lähes 60 000 allekirjoitusta ja herätti näkyvää keskustelua kaikkialla Suomessa. Aloitteessa vaaditaan lukuisia uudistuksia, joilla paikallisten ihmisten ja ympäristön oikeudet toteutuisivat.

Välttämättömiä uudistuksia aloitteessa ovat esimerkiksi riittävät korvaukset yhteiskunnalle ainutkertaisten mineraalien käytöstä sekä malminetsinnän rajaaminen pois luonnonsuojelu- ja Natura-alueilta. Tärkeä on myös vaatimus kunnan oikeudesta estää kaivostoiminta alueellaan perustelluista syistä.

Nykylain ongelmat ovat nähtävillä kaikkialla Suomessa. Viiankiaavan Natura- ja soidensuojelualueella tutkiva Anglo American aiheutti alueella 11 öljyvuotoa. Kaivosyhtiö Mawson sai tuomion luonnonsuojelurikoksesta Rompaksen suojelualueella Ylitorniolla ja Rovaniemellä. Hituran kaivoksen loppusiivouksesta on jäämässä 20 miljoonan lasku veronmaksajien maksettavaksi, ja Orivedellä toimiva Dragon Mining jäi kiinni jo toistakymmentä vuotta pidetystä salaisesta ja luvattomasta kaatopaikasta. Kittilän kaivoksen jätepato vuoti kuukausia vuosina 2015–2016, eikä ympäristölupiin ollut merkitty lainkaan velvoittavia raja-arvoja vesistöpäästöille.

Ympäristöongelmista huolimatta kaivokset uhkaavat jo niin Saimaata kuin Saamenmaatakin. Kansalaisilla on perusteltu syy vaatia kaivoslakia, joka ei päästä väärintekijöitä pälkähästä.

Nykyinen kaivoslaki ei anna riittävää selkänojaa kaivosteollisuuden haittavaikutusten suitsimiseen. Valonpilkahduksen tuo hallitusohjelma, jonka mukaan kaivoslain uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen ja paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Lisäksi selvitetään kaivosveroa, jolla maaperän kaivannaisista saataisiin yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus.

Odotukset lakiuudistukselle ovat korkeat. Elokuussa julkaistu esitysluonnos ei näihin odotuksiin vielä vastaa, ja jatkotyötä täytyy tehdä jotta  niin kansalaisaloitteen kuin hallitusohjelman vaatimukset täyttyvät. Esitys ei juuri paranna alueen asukkaiden ja maanomistajien vaikuttamismahdollisuuksia. Osin se jopa heikentää niitä, sillä malminetsinnän saisi jatkossa aloittaa jo ennen kuin sitä koskevat valitukset on käsitelty. Arvokkaita luontoalueita ei vielä esitetä rajattavaksi malminetsinnän ja kaivostoiminnan ulkopuolelle. Esitys ei myöskään takaa, että kaivosten ympäristöongelmien korjaaminen katettaisiin kaivosyhtiön pussista. Tällainen luonnos ei vastaa kansalaisten huoleen.

On aika saada kansalaisten ääni kuuluviin kaivoslain uudistuksessa. Nyt valmistelussa näkyy selkeimmin kaivosalan edunvalvojien kädenjälki. Kun luonnoksen sorvaaminen jatkuu, nyt saatu palaute on otettava todesta, lain selkeät korjaustarpeet on huomioitava ja parannukset lisättävä ennen kuin laki lähetetään eduskuntaan. Kansalaisten etu ja oikeus on, että kaivoslaki toteutetaan ihmisten ja ympäristön, ei kaivosalan ehdoilla.