Kansalaisaloitteen hylkääminen oli märkä rätti nuorten kasvoille

“Nuoriso ei ole pilalla vaan hajalla.”

Näin kiteytti Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen nuorten tuntemuksia eilisen sivistysvaliokunnan kokouksen jälkeen. Sivistysvaliokunta päätti hylätä kansalaisaloitteen maksuttomasta toisesta asteesta.

Se on valtava pettymys.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöjen sekä lastensuojelujärjestön yhteistyönä toteutettu kampanja maksuttoman toisen asteen puolesta keräsi 53 000 allekirjoitusta.

Yhä useammalle on selvää, että toisen asteen kustannukset ovat kohtuuttomia. Maksuttomassa lukio- ja ammattikoulutuksessa ei ole kyse pienestä asiasta. Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia nuorista kertoi karsineensa opintovaihtoehtojaan rahanpuutteen takia. Lastensuojelujärjestö Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia nuorista kokee, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet heille tai heidän perheelleen taloudellisia ongelmia. Lukion kokonaiskustannukset opiskelijaa kohden ovat jopa noin 2600 euroa.

Suomi myös erottuu negatiivisesti muista Pohjoismaista, sillä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa opiskelijat eivät maksa oppikirjoista tai materiaaleista.

Opiskelijoiden tekemä kansalaisaloite siis hylättiin teknisiä syihin vedoten. Yksi sana oli väärin. Se tuntuu absurdilta. Se tuntuu demokratian väheksymiseltä. Eikö 53 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite merkitse mitään? Emme voi odottaa, että nuorilla olisi käytössään huippujuristit auttamassa kansalaisaloitteiden teossa. Eikä se ole kansalaisaloitteiden tarkoitus.

Kansalaisaloitteiden tarkoitus oli madaltaa kynnystä osallistua. Niiden pitäisi olla keino, jolla tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa ja tuoda asioita eduskunnan päätettäväksi. Se, että kansalaisaloite hylätään muotoseikkoihin vedoten, vie pohjan koko järjestelmältä.

Aloitteen sisältö olisi hyvin voitu hyväksyä sanavirheestä huolimatta. Vihreiden, SDP:n, vasemmiston ja RKP:n edustajat esittivät, että kansalaisaloitteen sisältö hyväksytään. Vastalauseessamme vaadimme, että valtioneuvosto tekee perusteellisen selvityksen lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Samalla vaadimme, että tarvittavat toimenpiteet ja lakiuudistukset tehdään, jotta toinen aste saadaan maksuttomaksi. Samaa tulemme esittämään myös eduskunnan täysistunnossa, eli hallituspuolueiden kansanedustajat joutuvat vielä ottamaan kantaa kansalaisaloitteen asiasisältöön.

1990-luvun alussa suomalaisten koulutustaso oli maailman huippua. Sitä se ei enää ole. Jotta tilanne korjataan, jokaisen nuoren täytyy saada toisen asteen tutkinto. Kenenkään ei tule jäädä pelkän peruskoulun varaan. Eikä yhdenkään nuoren opintien tule katketa rahanpuutteen vuoksi.

Vaikka kansalaisaloite hylättiinkin, sen ansiosta keskustelu koulutuksen maksullisuudesta ja eriarvoisuudesta nousi pinnalle. Toivottavasti tämä yhteiskuntamme epäkohta korjataan kevään hallitusneuvotteluissa. On aika tehdä koulutuksen kunnianpalautus. Sen eteen me teemme töitä.