Kansalais- ja järjestötoiminnan tuki hyödyttää koko yhteiskuntaa

Olisi vaikeaa kuvitella Suomea ilman järjestötoimintaa. Meistä suomalaisista 43 prosenttia toimii vapaaehtoisina yli sadassa tuhannessa yhdistyksessä. Ne tarjoavat vertaistukea, tuottavat tietoa, vaikuttavat ja neuvovat. Niiden tekemä työ koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Ne ylläpitävät retkipaikkoja, uimarantoja ja kylätaloja. Ne saavat meidät liikkumaan, laulamaan ja leipomaan.

Aktiivinen kansalaistoiminta hyödyttää koko yhteiskuntaa. Se parantaa ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja keskinäistä luottamusta. Se täydentää yhteiskunnan palveluita ja luo elinvoimaa. Se lisää tutkitusti myös tekijöidensä hyvinvointia. Siksi on yhteiskunnan kannalta järkevää ja taloudellista tukea sitä.

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen pitää ottaa seuraavan hallituksen tavoitteeksi. Seuraavan hallituksen on myös selvitettävä, kannattaisiko yhdistys- ja kansalaistoimintaa koskeva lainsäädäntö koota yhteen yhdeksi vapaaehtoistoiminnan puitelaiksi.

1. Varmistetaan rahoitus ja uudistetaan järjestöavustukset

Iso osa järjestöistä kohtaa pulmia julkisten avustusten hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Avustusprosesseja pitää selkiyttää ja tarpeetonta sääntelyä keventää yhdessä järjestöjen kanssa avoimesti, läpinäkyvästi ja järjestöjen itsemääräämisoikeus varmistaen.

• Uudistetaan avustusjärjestelmä yksinkertaisemmaksi yhdessä järjestöjen kanssa. Tarjotaan tukea ja ohjausta rahoituksen hakemiseen sekä sähköisten avustushakemusten tekemiseen samalla vahvistaen järjestöjen digiosaamista.

• Varmistetaan järjestöjen rahoituksen jatkuvuus ja ennakoitavuus, vaikka veikkausvoittovarat pienenisivät.

• Helpotetaan varainkeruuta siirtymällä yhdistysten rahankeräysluvissa ilmoitusmenettelyyn.

2. Helpotetaan vapaaehtoistyön tekemistä

Vapaaehtoistyö tuottaa hyvinvointia niin tekijälleen kuin koko yhteiskunnalle. Sen tekemisen pitäisi olla mahdollista kaikille ihmisille kaikenlaisissa elämäntilanteissa.

• Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksessa.

• Edistetään osallisuutta erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joilla on vaikeuksia työmarkkinoille pääsyssä. Vahvistetaan järjestöjen mahdollisuuksia tukea heidän mahdollisuuttaan toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

• Jos työttömyysturvan aktiivimallia ei saada lakkautettua, niin hyväksytään vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen missä tahansa rekisteröidyssä yhdistyksessä aktiivisuuden kriteeriksi.

3. Järkeistetään vapaaehtoistoiminnan verokohtelu

Vapaaehtoistoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja toimintatavat eivät vastaa ruohonjuuritason toimijoiden tarpeisiin. Säännöt vapaaehtoisten palkitsemisessa sekä kulukorvauksissa ovat epäselviä ja monimutkaisia. Yhdistyksillä on vaikeuksia ennakoida, mitä verottaja pitää yleishyödyllisenä verovapaana toimintana ja mitä veronalaisena elinkeinotoimintana.

• Kehitetään yleishyödyllisten yhdistysten verotusta selkeäksi ja ennustettavaksi. Selvitetään mahdollisuus siirtyä arvonlisäverovelvollisuuden määrittelyssä ennakolliseen ratkaisujärjestelmään.

• Helpotetaan vapaaehtoisten kustannusten korvausta ja palkitsemista verovapaasti. Vapaaehtoistoimijoille maksettavia kulukorvauksia, tarjottavia aterioita ja kiitoksena annettavia lahjakortteja ei pidä rinnastaa palkkaan.

• Varmistetaan, että verokäytännöt ovat vapaaehtoisen kannalta vaivattomia riippumatta siitä, toimiiko henkilö yrityksen vai yleishyödyllisen organisaation vapaaehtoisena tai talkoolaisena.

• Ei pidennetä ilmoitusaikaa mielenilmauksen järjestämisestä.

4. Varmistetaan tuki maakunnilta ja kunnilta

Kun sote-palvelut siirtyvät maakunnan vastuulle, jää kuntien vastuulle ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tässä toiminnassa järjestöjen rooli on aina ollut valtava. Jatkossa kuntien ja maakuntien kannattaa ottaa entistä vahvemmin järjestöt kumppaneikseen.

• Varmistetaan, että tulevat maakunnat huomioivat järjestöt strategioissaan ja että järjestöavustukset ja kumppanuudet jatkuvat. Varataan sitä varten riittävät resurssit.

• Tuetaan järjestöjen toimintaa yleisavustuksilla, kohdennetulla tuella, kumppanuussopimuksilla ja tarjoamalla hankkeisiin kuntarahoitusosuuksia. Tarjotaan ilmaisia tiloja ja tukea tilakustannuksiin. Tuetaan järjestötalojen syntyä.

• Varmistetaan, että järjestöt voivat yhdistää toiminnassaan kuntien, maakuntien ja veikkausvoittovaroista maksettavaa rahoitusta omista lähtökohdistaan.

5. Vahvistetaan kansalaistoimintaa ja kuulemiskäytäntöjä

Järjestöillä on paljon osaamista ja tärkeä rooli päätösten toimeenpanosta. Tätä ei aina osata hyödyntää päätöksiä tehdessä. Järjestöjen ottaminen mukaan päätöksentekoon nykyistä paremmin parantaisi sekä päätösten laatua että ihmisten hyvinvointia.

• Lisätään kansalaisten ja järjestöjen kuulemista yhdenvertaisesti, avoimesti ja monipuolisesti. Otetaan järjestöt mukaan päätöksentekoon alusta pitäen.

• Arvioidaan päätösten valmistelussa niiden vaikutuksia kansalaisyhteiskuntaan.

• Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa.

• Varmistetaan, että maakunnissa ja alueella toimivien järjestöjen ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa ja myös varmistetaan järjestöjen rahoitus suoraan maakuntiin.

6. Järjestöt kuntien kumppaneina

Järjestöjen tekemä työ on osallisuutta parhaimmillaan. Järjestöjen asiantuntemusta on tärkeää hyödyntää kunnissa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.

• Otetaan joka kunnassa käyttöön järjestöjen ja kunnan yhteistyölle toimintamalli ja rakenne. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa toimii järjestöasiain neuvottelukunta, josta saadut kokemukset ovat erinomaisia.

• Nimetään joka kuntaan järjestöyhteistyöhenkilö osaksi kunnan palveluja edistämään järjestöyhteistyötä ja osallisuutta. Helsingissä on otettu käyttöön stadiluotsit, jotka tukevat kuntalaisia ideoiden eteenpäin viemisessä ja asuinalueiden kehittämisessä.

• Tarjotaan vapaaehtoisille koulutusta ja varmistetaan, että he saavat tukea, ohjausta ja neuvontaa omasta taustaorganisaatiostaan. Näin edistetään vapaaehtoisten hyvinvointia ja vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta.