Kaksi vihreää näkökulmaa alkoholilainsäädäntöön

Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltiin esitystä alkoholilainsäädännön muuttamisesta. Hallitus toi eduskunnalle esityksen, joka toisi ruokakauppoihin esimerkiksi vahvat oluet. Vastaava kirjaus löytyy myös Vihreiden tavoiteohjelmasta, jossa ehdotetaan alkoholituotteiden alkoholipitoisuuden vähittäismyyntirajan nostamista 5,5 %:sta 15,5 %:iin siten, että viinien ja muiden rajan alle jäävien alkoholituotteiden vähittäismyynti on jatkossa sallittua muissakin kuin Alkon liikkeissä. Samalla Vihreiden päihdepoliittinen linja on kuitenkin vuosikymmenien ajan painottanut päihteidenkäytön haittojen vähentämistä niin yhteiskunnallisella kuin yksilöiden arjen tasolla. 

Hallituksen ajama alkoholipolitiikka on jakanut Vihreää eduskuntaryhmää. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne on toivonut hallitukselta vielä nykyistä liberaalimpaa linjaa sekä tehnyt muutosesityksen, joka poistaisi hallituksen esityksestä kauppojen hyllyille päätyvien alkoholijuomien valmistustaparajoitteen. Puolueen varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuva Bella Forsgrén puolestaan vastustaa hallituksen esitystä, ja on ehdottanut asian viemistä suureen valiokuntaan. 

Atte Harjanne, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja:

Päihteiden myynnin sääntely on aina tasapainoilua kansanterveyden ja yksilön- ja elinkeinovapauden välillä. On siis luonnollista, että aihe jakaa puolueita ja eduskuntaryhmiä, myös vihreitä. On kuitenkin hyvä muistaa, että alkoholin saatavuutta ja tarjontaa on mahdollista rajoittaa myös tavoilla, jotka eivät kavenna yksilön- ja elinkeinovapautta yhtä paljon. Sääntely voidaan toteuttaa esimerkiksi lisenssimallilla ja shop-in-shop-järjestelyillä yhdessä verotuksen ja markkinoinnin rajoitusten kanssa.

Moni hallituksen esitystä vastustava on myös kertonut olevansa huolissaan siitä, että Alkon monopolin purku johtaisi jonkinasteiseen katastrofiin. Alkon monopolille esitetään kuitenkin jatkuvasti perusteluja, joilla ei ole mitään tekemistä monopolin oikeuttavan kansanterveyden kanssa. Kuten todettua, ei monopoli ole millään mittareilla ainut tapa säädellä tarjontaa ja hallita päihdehaittoja. Myynnin vapauttaminen vaikuttaa päivittäistavarakaupan kilpailutilanteeseen myös pelkkää alkoholin myyntiä laajemmin. Alkojen sijoittuminen myös ohjaa kaupassakäyntiä epäreilusti, ja on osaltaan ollut luomassa automarkettisuomea erikoiskauppojen syntymisen sijaan. Kaupan keskittymiseen pitäisi toki ylipäänsä puuttua nykyistä tehokkaammin ja ulos- ja etämyynnin sääntelyä joustavoittaa.

On myös hyvä muistaa, ettei ihmisten alkoholinkulutus ole mekaanista tai riippuvaista ainoastaan alkoholin hinnasta tai sen saatavuudesta. Tästä saimme todisteita jo silloin, kun alkoholilainsäädäntöä uudistettiin edellisen kerran, ja tämä on ollut nähtävillä myös nuorison käyttäytymisen muutoksessa. Toisin sanoen on siis olemassa asia nimeltä alkoholikulttuuri, jota tiukasta kontrolliajattelusta höllääminen voisi itse asiassa viedä jopa terveempään suuntaan. Päihdeongelmien kanssa painivien tukea ja hoidon saatavuutta ei sitäkään tietenkään saa unohtaa.

Bella Forsgren, Vihreiden varapuheenjohtaja ja sosiaali- & terveysvaliokunnan jäsen:

Kaikki päihdepolitiikka on aina punnintaa haittojen ja vapauksien välillä. En voi kannattaa tällaista esitystä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan roppakaupalla. Ihmisillä on jo nyt haasteita saada päihde- ja mielenterveyspalveluita, ja ne joissain tapauksissa linkittyvät alkoholinkäyttöön. Alkoholipolitiikan tarkoitus on ollut kansanterveyden turvaaminen. Esityksen seurauksena alkoholijuomien saatavuus kasvaisi merkittävästi, mikä johtaisi väistämättä kulutuksen kasvuun. Tämä lisää riskiä alkoholista johtuvien sairauksien, kuten maksasairauksien ja sydän- ja verisuonitautien yleistymiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jo edellinen alkoholilain muutos vuonna 2018 lisäsi alkoholin kulutusta ja siihen liittyviä haittoja. 

Esitys uhkaa erityisesti lasten ja nuorten terveyttä. Tutkimuksien mukaan alkoholijuomien saatavuuden lisääntyminen johtaa nuorten alkoholin kulutuksen kasvuun. Vuoden 2018 lainmuutoksen jälkeen erityisesti nuorten tyttöjen alkoholinkäyttö lisääntyi huomattavasti. Varsinkin nuorten keskuudessa alkoholin kulutus on ollut laskussa, miksi vaarantaa tämä myönteinen kehitys?

Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat jo nyt kriisissä, ja alkoholin kulutuksen lisääntyminen pahentaa tilannetta entisestään. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat lisäävät painetta terveydenhuoltoon ja alkoholin käytön aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle ovat merkittävät. Hallituksen esitys ei ota riittävästi huomioon jo ennestään kuormittuneen järjestelmän kestokykyä.

Esityksessä on myös ristiriitoja EU-lainsäädännön kanssa. Euroopan komissio on korostanut, että alkoholijuomien vähittäismyynnin rajoitusten on oltava perusteltuja ja syrjimättömiä. Ehdotettu muutos, joka sallii vain käymisteitse valmistettujen juomien myynnin, mutta ei tislattujen, voi johtaa epäsuotuisaan kohteluun ja rikkoa esimerkiksi tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.