Kaivoslain uudistamisen tavoitetta ympäristönsuojelun parantamisesta ei saa vesittää

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat viime päivinä nostaneet arvioissaan esiin huolen ympäristösuojelun unohtumisesta kaivoslain uudistuksessa. SYKEn arvion mukaan “uudistuksen ympäristö- ja ilmastovaikutukset eivät ole merkittäviä”. Jaamme tämän huolen. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite uudistukselle on kuitenkin selvä: “uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen”.

Hallitusohjelman lisäksi työtä ohjaa eduskunnan Kaivoslaki nyt -kansalaisaloitteen käsittelyssä hyväksymät sitovat lausumat. Hallituksen tulee varmistaa kaivostoimintaa ohjaavalla lainsäädännöllä nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelu sekä varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuus haittojen kärsijöille. Näitä tavoitteita ei työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän lakiluonnos kuitenkaan ollenkaan riittävästi huomioi.

Pettymys lakiluonnoksen tämän hetkiseen sisältöön on jaettu ja aiheellinen. Kansalaiset ovat jo vuosia vaatineet ympäristöä ja paikallisia ihmisiä kunnioittavaa kaivoslakia ja sellaisen puolueet yhteistuumin ovat luvanneet.

On hyväksyttävä, että joissain tilanteissa elinkeinojen, erityisesti matkailun ja kaivosteollisuuden intressit ovat vastakkaisia ja ne voivat olla myös toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaivostoiminnalla ei voi olla ohituskaistaa muiden elinkeinojen ohi. Haasteellisen yhteensovittamisesta tekee myös se, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat vyöhykkeet sijaitsevat suurelta osin samoilla alueilla mineraaliesiintymien kanssa.

Kaivoksia mahtuu Suomeen harkiten, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Louhinta ei ole suhteessa muihin elinkeinoihin kovinkaan työllistävä ala, ja se myös automatisoituu kovaa vauhtia. Ennusteet kaivosten mukanaan tuomista työpaikoista ovat usein olleet yltiöoptimistisia. Suuri osa Suomen malmiesiintymistä on verrattain niukkoja.

Erityisen huonosti kaivokset sopivat saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuuriaan on turvattu perustuslaissa. Kaivokset ovat todellinen uhka jo valmiiksi uhanalaiselle saamelaiskulttuurille ja koko alkuperäiskansan olemassaololle. Saamelaisilla tulisi olla mahdollisuus yksiselitteisesti estää kaivosten tulo kotiseutualueelleen. Kaivosten suunnitteleminen Saamenmaalle ilman alkuperäiskansan omaa suostumusta tasavertaisesta neuvotteluasemasta käsin sotii YK:n FPIC eli Free, Prior and Informed Consent periaatetta vastaan.

Arktisen luonnon lisäksi puhtaat vesistöt ovat suomalaisten ylpeydenaihe. Saimaa hakee Unescon maailmanperintökohde-statusta. Arvoalueet tulisi suojella. Eduskunta saanee pian käsiteltäväkseen uuden kansalaisaloitteen, joka pyrkii edistämään tätä tavoitetta. Nopeasti yli 40 000 allekirjoituksen ja laajan julkisen tuen keränneen Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen tavoitteena on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Muutos tehtäisiin  määrittelemällä alueet kuten erämaat, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä. Tarkoituksena on turvata pysyvästi ja ylisukupolvisesti alueilla olevat kulttuuriset tai luonnon erityisarvot. Kannatamme aloitteen tavoitteita selkeämmästä toiminnallisten alueiden rajaamisesta.

Valmistelussa olevassa kaivoslaissa tulee huomioida eduskunnan päätökset ja hallitusohjelman kirjaukset ihmisten oikeuksista, muiden elinkeinojen elintilasta ja  luontoarvojen turvaamisesta. Kaikki ei voi olla kaupan.