Kaikki maahanmuutto tulisi nähdä työhön johtavana aina, kun mahdollista

Osallistuin eilen ammattiosaamisen yhteiskunnallista merkitystä käsitelleeseen seminaariin. Sen otsikko: ”Ihmistä tarvitaan aina” puhutteli. Kunnioitusta, arvostusta, kohtelua tarpeellisina ihmisinä tarvitsemme kaikki. Arvostus ja tasa-arvo ovat myös yhteiskunnallisesti viisas ja kestävä lähtökohta, sillä todellakin tarvitsemme kaikkia, niin ammattiosaamista kuin korkeakoulutettuja.

Ajatus resonoi myös tuoreen Vihreiden maahanmuuttopoliittisen ohjelman kanssa. Ohjelman pääviesti on se, että jokainen tulisi nähdä yhtä arvokkaana ja tarpeellisena oli syy Suomeen saapumiseen rakkaus, it-alan työpaikka tai kenties puolison työpaikka, pako talebania Afganistanista tai ilmastonmuutoksen seuraukset Itä-Afrikassa, tai vaikka hoitoalan työ. Kaikkia tulijoita tulee ajatella potentiaalisina työntekijöinä, arvokkaina yksilöinä. Ei meillä ole varaa laittaa toisia hitaalle polulle odottelemaan, pullautella heitä karensseille pois jo alkaneista työsuhteista, jos turvapaikkahekemus ei menestykään, mutta työluvan voisi saada, tai esimerkiksi antaa tuljoiden odottaa kielikoulutusta vuosia.

Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen työtä tekemällä on perustuslain jokaiselle turvaama perusoikeus. Oikeuden ja tosiasiallisen mahdollisuuden työntekoon tulee olla yksi tulevien vuosien maahanmuuttopolitiikan keskeisimmistä tavoitteista, sillä työhön johtavalla maahanmuutolla on iso roolin hyvinvointivaltion tulevaisuuden kestävyyden kannalta.

On huolehdittava siitä, että jokaisella Suomeen muuttaneella on maahantulon syystä riippumatta parhaat mahdollisuudet työllistyä, tulla toimeen ja osallistua yhteiskuntaan. Tässä koulutus ja kielen oppiminen ovat avaintekijöitä, mutta samalla on jatkuvasti tunnistettava ja purettava yhteiskuntamme rakenteita, jotka estävät maahantuloa ja työllistymistä.

Suomen maahanmuuttoa ja työelämää koskeva lainsäädäntö ja siitä kumpuava hallinnon asennemaailma on kuitenkin esteenä työhön johtavalle maahanmuutolle. On ison asenneremontin aika, jotta koko ketju maahan tulosta työllistymiseen ja työelämässä toimimiseen on ripeä ja syrjimätön.

Työikäisten määrä on laskenut Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana 130 000:lla ja lasku vain jatkuu. Työvoimapula on viesti, joka tulee niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta todella painokkaasti. Kauppakamarin kyselyssä 70% yrityksistä kertoo, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Aloilla, kuten varhaiskasvatus tai vanhusten hoiva, joissa palkkatasolla ei päästä kilpailemaan, työvoimapula näkyy jo merkittävästi palvelun laadussa.

Maamme on kaukana, kieli tuntematon, sää tulijoille kylmä, eikä palkkataso aina kilpailukykyinen, saamme tosissamme etsiä ratkaisuja, jolla tänne saadaan työvoimaa. Voittopuolella on rauhanomainen, tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskuntamallimme ja puhdas luonto, entistä enemmän syytä pitää näistä arvokkaista asioista kiinni.

Suomi on tutkimuksissa Euroopan rasistisin maa, tämä on häpeäksi meille kaikille. Jotta tänne tulijat haluaisivat pysyä täällä, tehdä työtä ja kokea olevansa osallisia uudessa kotimaassaan, on rasismille oltava nollatoleranssi. Tämä ei ole mielipidekysymys. Kyse on ihmisoikeuksista, mutta myös Suomen menestymisen mahdollisuuksista.

Jotta mahdollisimman moni jäisi Suomeen pysyvästi, tulee maahantulon helpottamisen ohella vahvistaa maamme pitovoimaa.

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja syrjimätön pääsy osaksi työelämää ja yhteiskuntaa laajemmin on ensiarvoisen tärkeää rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

Vihreiden maahanmuuttopoliittinen ohjelma esittää ehdotuksia mm. lupaprosessien kehittämiseen, kotoutumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen.

Kursiivilla olevat ovat lainauksia ohjelmasta. Katso lisää ohjelmasta täältä