Joukkoliikenteen lippujen hintojen korotukset on estettävä

Ensin hintoja nosti koronakriisi, sitten Ukrainan sota, mikä näkyy rajusti etenkin pienituloisten suomalaisten arjessa. Näissä oloissa arjen kuluja pitäisi pyrkiä pienentämään – ei kasvattamaan. Silti moni kaupunki suunnittelee nyt joukkoliikenteen lippujen hintojen rajuja korotuksia. Tampereella korotus olisi 5% – pääkaupunkiseudulla paljon rajumpi. Taustasyy on yksinkertainen: koronan myötä pienentyneet tulot eivät riitä mitenkään kattamaan kasvaneita menoja.

Monissa kaupungeissa joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole palanneet ennalleen koronan jäljiltä. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkustajamäärät ovat edelleen noin neljänneksen pienemmät kuin ennen koronaa. HSL arvioi, etteivät matkustajamäärät palaa ennalleen vuosiin. Tämä vaikuttaa suoraan lipputuloihin. 

Joukkoliikenteen järjestäjillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa selvitä tilanteesta: nostaa lippujen hintoja tai karsia liikennöintiä. Molemmat vaihtoehdot vähentävät vähäpäästöisen liikkumisen houkuttelevuutta ja vaikeuttavat useiden pienituloisten päivittäistä liikkumista.

Siksi valtion apu on ehdottomasti tarpeen. Nyt ei ole todellakaan aika nostaa lippujen hintoja – päinvastoin, ihmisiä on tuettava elinkulujen kasvun myötä.

Koronan ja Ukrainan sodan myötä joukkoliikennettä on tuettu moneen otteeseen, mutta tuki on jäänyt täysin riittämättömäksi. Joukkoliikenne sai valtiolta vain yhteensä 300 miljoonan euron tuet, kun taas esimerkiksi lentoliikennettä on tuettu yhteensä yli miljardilla suorien tukien ja lainojen kautta.

Verorahoilla maksettu tuki per lentomatka oli viime vuonna enimmillään jopa 1 000 euroa. Samalla joukkoliikenteen tuet ovat jääneet alle euroon per matkustaja. Epäsuhta on kestämätön ja epäreilu: monen pienituloisen arki pyörii täysin joukkoliikenteen varassa, kun taas kotimaan lentoja käyttävät eniten keski- ja hyvätuloiset, kuten yritysjohtajat ja kansanedustajat.

Tulevassa budjettiriihessä on aika tukea joukkoliikennettä niin, että lippujen hinnat saadaan pidettyä kohtuullisina. Suoran tuen lisäksi voidaan alentaa joukkoliikenteen verotusta, kuten arvonlisäveroa. Se on vähintä mitä valtio voi tehdä.

Maailmalla suunta on lupaava. Monessa maassa joukkoliikenteen lippujen hintoja on alennettu tänä vuonna hyvinkin tuntuvasti. Esimerkiksi Saksa otti käyttöön yhdeksän euron kuukausilipun joukkoliikenteeseen. Näin on saatu houkuteltua ihmiset takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi koronan jälkeen.

Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on avainroolissa niin ihmisten arjen sujumisessa kuin liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomi ei pääse ilmastotavoitteisiinsa, jos joukkoliikennettä heikennetään tulevina vuosina – tai sitten päästöjä joudutaan vähentämään kalliimpien tai vaikeampien keinojen kautta, kuten reippailla veronkiristyksillä. Ennemmin kannattaakin lisätä porkkanoita kuin keppiä. Tässä valtiolla on nyt näytön paikka.