Joukkoliikenteen ahdinko käy pienituloisten kukkarolle

Julkisen liikenteen matkustajamäärät romahtivat keväällä koronaepidemian puhjetessa, eivätkä ne vieläkään ole palautuneet ennalleen. Julkisella liikenteellä on tärkeä merkitys pienituloisten liikkumisen kannalta.

Jokainen bussilla, ratikalla tai metrolla matkustanut on voinut omin silmin huomata, kuinka väljiltä aiemmin vilkkaatkin vuorot ovat näyttäneet. Esimerkiksi Helsingin seudulla matkustajamäärät ovat edelleen yli 40 prosenttia pienemmät kuin vuosi sitten. Tästä seuraa raju pudotus myös lipputuloihin.

Olemme hallituksessa jo päättäneet 111 miljoonan euron lisärahoituksesta joukkoliikenteelle. Rahoitusta on luvassa sekä raiteiden matkustajaliikenteelle että paikallisliikenteille. Tuimme julkista liikennettä myös jo keväällä 100 miljoonalla eurolla. Viimeisimmän päätöksen myötä suurin osa julkisen liikenteen akuuteista lipputulomenetyksistä tulee katetuksi.

Kurjistumisen kierre on kuitenkin edelleen vaarana, mikäli epidemia pitkittyy. Onkin tärkeää, että myös kuntapäättäjät ympäri Suomen näkevät julkisen liikenteen arvon kriisin keskelläkin. Toimivasta julkisesta liikenteestä hyötyvät kaikki suomalaiset, mutta aivan erityisen tärkeää se on pienituloisille. Pienituloiset käyttävät suhteessa enemmän julkisia, ja saattavat olla riippuvaisia toimivista reiteistä työn tai opintojen äärelle pääsemiseksi. Pienetkin muutokset palvelun hinnassa tekevät ison loven heidän kukkaroihinsa.

Siksi onkin surullista, että pääkaupunkiseudulla HSL korottaa ensi vuonna kausilippujen hintoja. HSL:n hallituksen tekemä päätös korotuksesta syntyi tasatilanteeseen johtaneessa äänestyksessä, jossa Vihreiden korotusta vastustava esitys kaatui kokoomuslaisen puheenjohtajan äänellä. Kuntapolitiikassa asiat ovat usein pienestä kiinni, ja siksi jokaisen meidän panoksella on merkitystä.

Jos nyt koronakriisin keskellä ajetaan ihmisiä yksityisautoilun pariin, sillä voi olla pitkäkestoiset seuraukset sekä ilmastokriisin torjunnan että eriarvoistumisen näkökulmasta. Esimerkiksi Helsingin seudulla on käytettyjen autojen kauppa käynyt tänä syksynä kuumana. Kun auto on kerran hankittu, muodostaa se helposti polkuriippuvuuden jatkaa autoilua vastaisuudessakin.

Tilastot eivät toki kerro kaikkea. Myös polkupyöräilyn suosio on lisääntynyt, mutta sitä ei tilastoida yhtä kattavasti kuin autoilua. Sähköpyöräilyn määrä on ollut jo pitkään kasvussa, ja kävelyn ja pyöräilyn suosio kantaa koronakriisin yli tulevaisuuteenkin.

Kun julkisuudessa keskustellaan liikenteen päästöjen puolittamisesta, usein unohtuu se, että kyse on myös arjessa toimivista liikkumisratkaisuista, jotka helpottavat meidän kaikkien elämää. Siksi on tärkeää, että julkista liikennettä ei päästetä rämettymään kriisin keskelläkään.