Jos Euroopan unionia ei olisi se pitäisi keksiä
Tänään Eurooppa-päivänä on hyvä pysähtyä sen äärelle miltä Eurooppa näyttäisi jollei toisen maailmansodan jälkeen olisi ymmärretty aloittaa rakentamaan yhtenäistä Eurooppaa?
EU:n historia on rauhan ja vakauden aikaa: aikaa, jona sodat, rajat ja riidat Euroopan suurvaltojen välillä ovat väistyneet kauppatavaran ja ihmisten vapaan liikkuvuuden tieltä. Pienten maiden ja suurten rajat ylittävien ongelmien ratkaisun etu on, että asioita ratkotaan porukalla. Tänä päivänä me voimme yhdessä ratkoa myös ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien heikkenemisen haasteet. Yhdessä me voimme myös korjata talouden kestäväksi ja vahvistaa ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jos Euroopan unionia ei jo olisi, pitäisi se keksiä.
Euroopan unionin aika on pisin rauhan jakso EU:n keskeisten suurten jäsenmaiden välillä historiassa. Suurvaltojen valtapeleissä pienet jäisivät aina lopulta myös etupiirien jalkoihin. Sitä myös EU:n ulkopuoliset voimat tänään yrittävät tehdä meille: hajottaa meitä, tehdä Eurooppaa pienemmäksi, luoda eripuraa maiden sisälle ja eri väestöryhmien välille, jotta heidän oma valtansa kasvaisi ja EU:n heikkenisi. Tämä meidän kannattaa muistaa. Demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen kansainvälisessä yhteisössä ja omissa maissamme on myös merkittävällä tavalla Euroopan unionin tehtävä.
Euroopan unioni ja sen tekemä politiikka ei ole ollut mitenkään täydellistä, kuten ei ole ollut Suomenkaan politiikka viime vuosina. Vihreät lähtee Suomessa hallitusneuvotteluihin korjaamaan hyvinvointivaltiota panostamalla koulutukseen ja köyhyyden torjumiseen sekä torjumaan ilmastonmuutosta ja luomaan ihmisille ja ympäristölle kestävää taloutta. Se ei silti vielä riitä, vaan tarvitsemme myös Eurooppaa mukaan.
Nyt meillä on eurovaalien ajankohdan takia historiallinen tilaisuus vahvistaa ääntä kestävän ja inhimillisen tulevaisuuden puolesta samanaikaisesti myös Euroopassa. Eurovaaleihin vihreät lähtee ajamaan edistyksellistä ilmastonsuojelua, joka ohjaa paitsi Eurooppaa myös koko maailmaa kestävään talouteen ja ilmaston lämpenemisen pitämiseen alle 1,5 asteen. Rakentamaan Eurooppaa, jossa on enemmän raiteita ja vähemmän rajaesteitä. Nuorille haluamme maksuttoman mahdollisuuden interrailiin kaikille 18-vuotiaille, nuorisotakuun kaikkiin EU-maihin koulutuksen turvaamiseksi ja kasvattaa kansainvälisen vaihdon Erasmus-ohjelmaa kolminkertaiseksi. Kun nuorilla on toivoa tulevaisuudesta ja silmät auki maailmalle, silloin Suomi ja Eurooppa pärjäävät.
Samoin lähdemme puolustamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja inhimillistä Eurooppaa. EU:n on puututtava aiempaa vahvemmin kansainväliseen veronkiertoon ja verokilpailuun, jotta samalla voimme turvata hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja edistyksellisen ilmastonsuojelun yhdistäminen voi olla Suomen anti Euroopalla ja maailmalle. Kun vahvistamme jokaisen osallisuutta ja torjumme syrjäytymistä, yhteiskunta on niin vahva, että se ei vastaa hajottavien voimien, ääriliikkeiden ja populistien seireenikutsuun.
Yhdessä rakennetaan toivoa Suomelle ja koko Euroopalle. Nyt tarvitaan rohkeutta puolustaa ilmastoa, koulutusta, demokratiaa ja inhimillisyyttä. Tämä on yhteinen tehtävä kaikille meille, jotka haluamme rakentaa emmekä hajottaa. Muistetaan arvostaa sitä mikä on arvokasta, eikä pidetä sitä itsestäänselvänä. Hyvää Eurooppa-päivää kaikille!
Vihreät - De Gröna