Jokaiselle uudelle ylioppilaalle opiskelupaikka korkeakouluun

Suomen koko ajan kasvava ongelma on työvoima- ja osaajapula! Nykyinen korkeakoulutettujen osuus ei vastaa tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin. Jos jokaiselle vastavalmistuneelle nuorelle taattaisiin opiskelupaikka korkeakoulussa, ratkoisi se kyseistä ongelmaa.

Nykyisessä keskustelussa tarjottu hienosäätö, kuten ensikertalaiskiintiö, lukukausimaksut ja ylioppilaskokeen pisteytys, eivät riitä ratkaisemaan systeemin suurempaa ongelmaa. Noin puolet ikäluokasta valmistuu ylioppilaaksi, mutta heistä vain kolmasosa saa heti opiskelupaikan, vaikka suurin osa hakee sitä. Samalla tavoitteena on, että vähintään 50 %, jopa 60–70 % ikäluokasta saavuttaisi korkeakoulututkinnon. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii koko ajattelutavan muuttamista.

Hallitusohjelmassa puhutaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä, mutta rahoitusta tähän ei ole osoitettu. TKI-rahoitusta ei neuvoteltu tätä tarkoitusta paikkaamaan.

Kun nuoret ovat pakotettuja pitämään välivuosia, aiheuttavat ne yhteiskunnalle kustannuksia, viivästyttävät työelämään siirtymistä ja heikentävät nuorten itsetuntoa. Monia nuoria myös pelottaa tehdä väärä alavalinta, sillä jo hakuvaiheessa on pakko rajata tarkasti, mitä haluaa opiskella. Lisäksi alanvaihtoa on vaikeutettu ja aiempien opintojen hyväksi lukeminen on liian hankalaa. On ristiriitaista, että korkeakouluun pääseminen on näin vaikeaa maassa, jossa on pulaa osaavista tekijöistä kaikilla aloilla.

Jos korkeakoulujen sisäänottoa laajennettaisiin merkittävästi, kaikki halukkaat saisivat aloittaa opinnot. Tällöin tarkempi alavalinta voitaisiin tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja myöhemmin vielä ylempään korkeakoulututkintoon suunnatessa. Toisin kuin ”keskieurooppalaisessa mallissa” kaikki opintoja suorittaneet voisivat jatkaa opintoja.

Toinen vaihtoehto välivuosien vähentämiseksi ja korkeakoulujen osallistumisasteen lisäämiseksi olisi maksuton korkeakouluopintoihin valmistava vuosi avoimessa yliopistossa, joka hyväksiluetaan tutkintoon. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden maksuttomia avoimen yliopiston opintoja vihreät ovat jo aiemmin esittäneet. Valitettavasti hallituksen ehdotukset ovat päinvastaisia ja nostavat avoimen korkeakoulun maksuja ja vievät osallistumismahdollisuuksia päinvastaiseen suuntaan.

Tällainen muutos tarkoittaisi sitä, ettei yksikään innokas nuori jäisi ilman opiskelupaikkaa eikä kenenkään tulevaisuus riippuisi vain yhden pääsykokeen menestyksestä. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelijalle avautuisi parempi käsitys erilaisista opiskelumahdollisuuksista sekä opiskelun ja työn aikaisista erikoistumisvaihtoehdoista.

Kyseinen järjestelmä estäisi sen, että nuori hakee vuosi toisensa jälkeen samaa alaa ja vasta opintojen alkaessa huomaa, ettei se olekaan se oma juttu.

Samalla nämä vaihtoehtoiset mallit tarjoaisivat paremmat mahdollisuudet jatkaa korkeakouluopintoja ammatillisen tutkinnon suorittaneille tai Suomeen muualta muuttaneille. Nykyiset tiukat pääsykokeet ja opiskelijavalintakriteerit suosivat lukiotaustaisia ja suomea äidinkielenään puhuvia, mutta valmistava vuosi tai kaikkien sisäänotto mahdollistaisivat akateemisten taitojen ja suomen kielen vahvistumisen opintojen ohella.

Opiskelupaikkoja tulisi lisätä vähintään 5000 vuodessa, kunnes hakijasuma on purettu. Vuonna 2022 yhteishauissa oli yhteensä 79 000 aloituspaikkaa. Ylioppilaaksi kirjoittaneita on vuodessa noin 30 000, mikä vastaa 50 % ikäluokasta. Siksi tavoite opiskelupaikasta jokaiselle ei pitäisi olla mahdoton saavuttaa, kunhan hakijasuma puretaan ja samanaikaisesti vähennetään tarvetta pitää useampia opiskelupaikkoja yhtä aikaa. 5000 aloituspaikan hintalapuksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Keskipitkällä aikavälillä tämä uudistus olisi kustannusneutraali tai positiivinen julkiselle taloudelle.

Suomella ei ole varaa tuhlata yhdenkään motivoituneen nuoren panosta. Siksi tarvitaan reippaita uudistuksia, näpertely ei riitä.